N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202021-5-4%20kello%

LÖYTYYKÖ 500

ELÄKEIÄN TYÖPAIKKAA

- myös Sinulle?

 

Eläkkeeltä töihin – kokemus käyttöön ja talous kuntoon (2020–2022) on Eläkeliiton elokuussa 2020 käynnistämä kehittämishanke.

 

STEA:n rahoittaman hankkeen tavoitteet ovat eläkeläisköyhyyden vähentäminen ja eläkeläisten hyvinvoinnin lisääminen. Eläkkeeltä töihin-hankkeessa rakennetaan keinoja myös työpaikkojen monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja ikääntyneiden kansalaisten työkokemuksen ja hiljaisen tiedon paremmaksi hyödyntämiseksi suomalaisessa työelämässä.

 

Teemme yhteistyötä hankkeen kanssa.

 

Eläkkeeltä töihin on vahvasti myös viestinnällinen hanke, jotta eläkeläisten oma tieto työllistymismahdollisuuksista lisääntyisi, ja jotta työnantajien tieto eläkeläisistä työvoimapotentiaalina lisääntyisi.

Kolmas elämä julkaisusarja antaa tätä tietoa.

LISÄTIETOA ELÄKKEELTÄ TÖIHIN SIVUT

Näyttökuva 2020-12-10 kello 9.53.37.png
Näyttökuva 2020-12-7 kello 10.20.40.png

Ihmiskunta antibiooteilla ja ruokatavoilla kuoleman siirsi

SAAT YLI 20 VUOTTA LISÄÄ ELINAIKAA...

Ihmiset eivät ole koskaan aiemmin olleet näin vauraita, onnellisia ja terveitä.

Elinajanodote kuvaa odotettavissa olevaa kuolinikää tai keskimääräist ennustettavaa  elinikää. Se  on pidentynyt kohta jo kolmella vuosikymmenellä.

 

Ajatelkaapa: 1800-luvulla koko maailman elinajanodote oli noin 30 vuotta. Vastasyntyneistä puolet kuoli jo pikkulapsina, aikuisista puolet 50–70-vuotiaina. 

Tänään koko maailman keski-ikä on ylittää 70 vuotta, Suomen yli 80.

 

Pisimpään elävät tätä nykyä eteläkorealaiset naiset. Heidän keskimääräinen elinikänsä voi rikkoa 90 vuoden rajapyykin vuoteen 2030 mennessä.

 

Vielä ennen sotia suomalaiset olivat Euroopan sairaimpien joukkoa. Mies eli noin 55 vuotta, kun odote on nyt 79,2 vuotta. Naisten elinikä on pidentynyt 62 vuodesta 84,5 vuoteen.

Sukupuolten välinen ero supistuu edelleen tupakoinnin ja ryyppäämisen vähentyessä kuten on asiain laita.

 

Elämme. Siis yli kaksi vuosikymmentä pidempään, mutta eläkeikämme ei ole juuri muuttunut vuodesta 1939.

 

Saimme 1900-luvulla suurimpanapoliiittisena reformina kahdeksan tunnin työpäivän.

Nyt sitä seuraa keskimäärin yli 20 vuotta lisää eläkepäiviä.

Mitä siitä seuraa?

 

Kolmas elämä on pidempi, parempi ja terveempi osa elämäämme ja siksi koko käsityksemme vanhoista päivistä on vanhentunut ja vanhanaikanen. 

 

Se kaipaa tätä päivitystä jota tässä teemme.

Näyttökuva 2020-12-3 kello 6.31.33.png

EL-TUTKIMUS:

860 eläkeläistä vastasi:

70 % TEKEE YHÄ TÖITÄ

Eläkeliiton Eläkkeeltä töihin -hankkeen tekemän kyselyn mukaan merkittävä osa eläkeläisistä on valmiita tekemään töitä eläkkeen ohella,

 

Lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti tekevänsä työtä eläkkeellä ollessaan. Vastaajat kokivat työnteon antavan sisältöä elämään ja sosiaalisten suhteiden merkitys työssä koettiin suureksi. Selkeä enemmistö vastaajista halusi tehdä osa-aikatyötä tai määräaikaisia keikka- tai projektitöitä.

 

Osalle vastaajista työnteon motiivina on, ettei pienellä eläkkeellä tule toimeen. Mielenkiintoinen kyselyssä esiin tullut havainto on, että moni ryhtyi tekemään työtä yrittäjänä tai jatkoi yritystoimintaansa vielä eläkeiän saavuttamisen jälkeen.

 

Kyselyn tavoitteena oli selvittää eläkeläisten työhalukkuutta, heidän työntekonsa motiiveja sekä työnantajien suhtautumista eläkkeeltä töihin palaaviin. Marras–joulukuussa 2020 tehtyyn kyselyyn vastasi 861 henkilöä. Vastaajista naisia oli 53 % ja miehiä 47 %. Kireä verotus ei kannusta työntekoon

 

Työnteon esteenä vastaajat näkivät oman heikon terveystilanteensa, jonka vuoksi koettiin, ettei enää jaksa tehdä töitä. Moni vastaaja koki ansiotulojen kireän verotuksen vähentävän halua tehdä työtä eläkkeellä. Osa vastaajista katsoi, etteivät työnantajat arvosta riittävästi ikäihmisten kokemuksen tuomaa lisäarvoa työyhteisöön. Kyselytulosten päätelmä on, että työllistymistä helpottavia toimintamalleja on edistettävä.

 

Eläkeläisille suunnattuja rekrytointipalveluita tulee kehittää, jotta työtä etsivän ja työvoimaa vailla olevan polut kohtaisivat nykyistä helpommin. 

–Eläkkeen ohella työskentelyyn tulee kannustaa lieventämällä verotusta sekä edistämällä osa-aikatyön mahdollisuuksia. Pienikin työnteko voi myös aiheuttaa ns. “kannustinloukun”, kun lisäansio vaikuttaa esim. asumistukeen.

 

Sosiaaliturvauudistuksessa tällaisten kannustinloukkujen poistamiseen tulisikin kiinnittää huomiota.

 

-Eläkeläisten työmahdollisuuksien lisääminen hyödyttää koko kansantaloutta, joten informaatiota eläkkeellä työnteosta on selkeästi lisättävä, toteaa Eläkkeeltä töihin -hankkeen projektiasiantuntija Kari Hiltunen.

EL TYÖKYSELY.003.jpeg
Näyttökuva 2021-4-28 kello 16.15.45.png

Haluatko kuulla asiantuntijoita eläkkeeltä töissä käymisestä?

ELÄKKEELTÄ TÖIHIN kohtaamisia taas syksyllä

 

  • Eläkeläinen, etsitkö työtä, sijaisuuksia tai osa-aikatyötä? 

  • Haluatko mennä töihin silloin kun siltä tuntuu?

  • Onko töiden perään kysely aikaa vievää ja ärsyttävää? Haluaisitko lisäansioita tai jopa löytää pysyvän työpaikan? 

 

Eläkeläiset ja yrittäjät - rekrytointiverkkotapahtumien tarkoituksena on saattaa yhteen osaamistaan tarjoavat eläkeläiset ja työnantajat. 

Voit itse valita, kenelle ja milloin työskentellet.

 

Tapahtuman alussa on webinaari, jossa alkaen kuullaan asiantuntijoita.

 

• Eläkeläisen kokemuksia työssä käymisestä

• Mitä tarkoittaa kevytyrittäjyys?

  • Miksi yrittäjän/työnantajan kannattaa palkata eläkeläinen?

 

Eläkeläiset ja työnantajat voivat sopia toistensa kanssa kahdenkeskisiä treffejä  

Treffit kestävät 15 minuuttia kerrallaan. 

 

Tapahtuma järjestetään verkossa, joten voit osallistua helposti kotoa käsin! Tarvitset vain toimivan tietokoneen, jossa on kamera ja mikrofoni, tai mobiililaitteen, kuten kännykän tai tabletin. 

 

Saat hyvät ohjeet osallistumiseen alla olevasta linkistä,

Tapahtuma on maksuton!

 

Näyttökuva 2021-5-25 kello 11.24.31.png

Miltä tuntuu idea paluusta töihin?

Uusi kolmas elämämme on pidentänyt vanhat päivämme

EI IHME, ETTÄ MONI MIETTII 

MENNÄKÖ ELÄKKEELTÄ TÖIHIN

 

Eläkeläiset pohtivat paluuta keikkaluoteisesti töihin, myös yrityksissä on suurta kiinnostusta hankkia osaamisvajeen kokeneita tilkitsijöitä takaisin hommiin. Suomessa jo 130 000 eläkeläistä ja 20 000 eläkeikäistä yrittäjää osallistuu työelämään.

 

Vielä ennen sotia suomalaiset olivat Euroopan sairaimpien joukkoa. Mies eli noin 55 vuotta, kun odote on nyt 79,2 vuotta. Naisten elinikä on pidentynyt 62 vuodesta 84,5 vuoteen. Yhteiskunta on siksi muuttunut - asenteet eivät.

 

Eläkeliitto, ja Suomen Yrittäjät ovat Sosiaali- ja terveysministeriön tuella aloittaneet asenneviestintäkampanjan, jonka tarkoituksena on muuttaa vanhentunut käsitys eläkeläisistä kansantalouden pommina. 

 

ELÄKKEELTÄ TÖIHIN teema alkaa näkyä ja kuulua tämän vuoden aikana koko aktiivisen ikääntymisen, tämän kolmannen elämän, kirjona Kolmas elämä tv- ja radio-ohjelmissa, kirjana, Facebookissa, youtubessa ja eri kumppanien printti- ja webbijulkaisuina. 

 

Hankkeen viestinnän julkisuustekijöinä näkyvät vanhat tunnetut journalistit, nykyiset aktiivieläkeläiset Veli-Antti Savolainen, 72. ja Markku Veijalainen, 73. 

Lähes tuhat tv-ohjelmaa + 55 vuotiaille takavuosina MTV:lle juontanut Veijalainen ohjaa monikanavaiset Kolmas elämä ohjelmat, juontaja-reportteri Savolainen on kirjoittanut 300 sivuisen Kolmas elämä-kirjan ”jotta ainakin tietää mistä puhuu.”. 

Kirja ja siihen liittyvät sadan tietoiskun digitaaliset lisälehdet ovat peruspaketti jo yli 20 vuotta pidempään elinaikaa saaneille vireille vanhoille. Ne avaavat silmät elämänmuutokseen, joka eläkeläisiä on kohdannut. 

Eläkeliiton jäsenet saavat kirjan jäsenetuhintaan uudesta liiton verkkokaupasta toukokuussa.

 

Yrittäjä Katja Noponen toimii hankkeessamme asiantuntijavalmentajana tarjoamalla tukea henkilöille, jotka tarvitsevat yksilöllistä opastusta uuden työn löytämisessä.

 

Vuoteen 2022 kestävä rekrytointiosahanke tähtää 500 eläkeläisen työpaikan synnyttämiseen yrityksiin koko maassa.

 

- Kampanjamme uudistaa koko eläkeiän kuvaa työn elämästä todistamalla vanhuuden olevan tuottava eikä kustannettava osa kansantaloutta. Eläkkeeltä töihin hanke luo työtä vapaaehtoisille palaajille osa-aikaisesti ja itselleen sopivista töistä kiinnostuneille. Samalla otamme esiin myös kipeitä vanhuuspoliittisia ongelmia kuten omaishoidon merkityksen ja kehittämistarpeet ja toisaalta eläkeläisköyhyyden, sanoo Eläkeliiton puheenjohtaja, tohtori Raimo Ikonen.

-Hankkeen voima on siinä, että sen ideassa ovat mukana ikäryhmän itsekin edelleen toimessa olevat tunnetut kasvot ja nuoremman polven asiantuntijat sekä suurimman eläkeliiton jäsenkunta, Ikonen sanoo.

Näyttökuva 2021-5-6 kello 10.04.35.png
Näyttökuva 2021-5-3 kello 15.32.53.png

Raimo Ikonen ja Katja Noponen

SUURI HANKE:              

ELÄKKEELTÄ TÖIHIN,

mutta vain vapaasta tahdosta!

ELÄKKEELTÄ TÖIHIN HANKKEEN  näkökulma ei ole vain talous vaan vanhojen ansaitsema hyvä elämä, jossa vapaaehtoiset antavat panoksiaan yhteisölle oman tahtonsa mukaan, lähtökohtana on myönteinen suhtautuminen ikääntymiseen.

 

Kun elämme niin paljon pidempään pitäisikö meidän olla "tuottavampia" - siis tehdä työtä?

 

Nythän tuottavuutta laskiessa ei oteta huomioon eläkeikäisten tekemää vapaaehtoistyötä, ei omaishoitoa ei edes isovanhemmuudenkaan taloudelista arvoa....

 

Kolmas elämä muodostaa huomattavan osan elinkaarestamme. Silti ainutkaan maa ei ole ryhtynyt vielä kunnolla toteuttamaan ”kaikenikäisten yhteiskunnan" edellyttämää politiikkaa.

 

Vanhat-ikäääntyneet-seniorit ovat voimavara sillä ikärakenteen muutoksesta seuraa myös myönteisiä mahdollisuuksia. Puhe elätettävistä ja huollettavista, taakasta, eläkekulupommeista antaa sukupolvien keskinäisistä suhteista väärän ja yksipuolisen kuvan.

 

Vanhentunut kuva vanhuudesta korostaa sukupolvien välisiä nokkimisjärjestyksiä ja luo ristiriitoja ilman perustetta.

Kansantalouden kannalta on tietysti tärkeää kuinka paljon kolmannen elämän ihmisiä on; miten he käyttäytyvät markkinoilla ja millainen on heidän asemansa toisaalta tulonsiirtojen saajina ja julkisten palvelujen käyttäjinä ja toisaalta veronmaksajina.

 

Ihmisen toimintakyky onkin tulevaisuudessa ikää määrittävämpi tekijä. Kolmannen elämään näkökulma voi rauhoittaa keskustelua väestön vanhenemisen aiheuttamista julkistaloudellisista rasituksista. Minäkin puhun "vanhoista" paljon voimavarana ja reservinä.

 

Yhteiskunnan paineet ovat jälleen kerran suurten ikäluokkien harteilla.

 

Vaikka heillä onkin ratkaiseva rooli tulevaisuuden hyvinvoinnin takaajina, on syytä korostaa, että pidempää työuraa voidaan edistää myös aikaistamalla nuorten työelämään siirtymistä sekä ehkäisemällä työttömyyttä ja katkoja työuran kuluessa.

 

Osa-aikainen tai projektiluontoinen työ kiinnostaa useita, sillä eläkkeellä halutaan nauttia myös ansaitusta vapaa-ajasta ja tehdä töitä itselle sopivina ajankohtina.

Senioreiden osaamista hyödyntämällä on mahdollista auttaa yrityksiä menestymään.

 

Senioriammattilaisten vankkaa osaamista voidaan käyttää myös työelämään vasta totuttelevien nuorten sparraajana ja tukena...

 

Työelämän muutoksen pitäisi seurata ihmisen luonnollisia vanhenemisen muutoksia eikä toisinpäin.

ELÄKKEELTÄ TÖIHIN-TELEVISIO

Puhumme työstä. vanhoista päivistä ja ikärasismista Eva-Riitta Siitosen kanssa ja sitten työstä Eläkeliiton projektiasiantuntija Kari Hiltusen kanssa, joka auttaa eläkeläisä takaisin töihin, kun on itsekin niin tehnyt...

Kuvattu lokakuu 2020,

Näyttökuva 2021-5-5 kello 17.19.52.png

Yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa

suhteellisesti eniten työmarkkinoilla

30 000 eläkeläistä kaipaa töitä

Työllisten määrän vähentyessä kääntyneiden työelämään osallistumisen merkitys tulee tärkeämmäksi.

Työssäkäyvien 63–67-vuotiaiden osuus ikäluokasta on noussut 13,9 prosentista 17,7 prosenttiin.

 

Työssä käyvien eläkeläisten osuus ikäluokasta on noussut 7,5 prosentista 8,9 prosenttiin. Tilastojen perusteella voidaan päätellä, että valtaosaltaan vanhuuseläkkeellä olevat eivät tee töitä siksi, että olisivat siihen pienen eläkkeen vuoksi pakotettuja.

Heidän eläkkeensä ovat selvästi muita eläkkeensaajia korkeampia. Tässä on tapahtunut merkittävä muutos kymmenessä vuodessa. Ikääntyneiden työllisyysaste on noussut viime vuosina selvästi.

 

Esimerkiksi 70–74-vuotiaiden työllisyys- aste on viimeisen viiden vuoden aikana noussut prosenttiyksikön ja 65–69-vuotiaiden lähes parin prosenttiyksikön verran.

 

Suhteellisesti suuri osa työssä jatkajista on myös ilmoittanut viikoittaiseksi työajakseen yli 40 tuntia (26 %).

Työssä kokoaikaisesti jatkamiseen näyttäisi siis liittyvän ”pitkät työpäivät”

.

Tutkimusten perusteella 30 000 eläkeläistä kaipaa töitä.

Yli 70-vuotiaista 40 prosenttia voisi kokeilla työntekoa.

Näyttökuva 2021-5-10 kello 14.47.25.png
UUTISIA VANHOILTA PÄIVILTÄ
100+ LISÄLUKUKIRJASTO
Näyttökuva 2021-5-10 kello 16.37.13.png