VAALIASETELMA: VIRKAMIEHET SANELIVAT TAAS ESITYSLISTAN - VÄÄRIN
Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat jälleen onnistuneet ”strategisessa viestinnässään”. Vaalit käydään virkamiesten valisemien...
top of page
LÖYTYYKÖ 500
ELÄKEIÄN TYÖPAIKKAA
- myös Sinulle?
Eläkkeeltä töihin – kokemus käyttöön ja talous kuntoon (2020–2022) on Eläkeliiton elokuussa 2020 käynnistämä kehittämishanke.
STEA:n rahoittaman hankkeen tavoitteet ovat eläkeläisköyhyyden vähentäminen ja eläkeläisten hyvinvoinnin lisääminen. Eläkkeeltä töihin-hankkeessa rakennetaan keinoja myös työpaikkojen monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja ikääntyneiden kansalaisten työkokemuksen ja hiljaisen tiedon paremmaksi hyödyntämiseksi suomalaisessa työelämässä.
Teemme yhteistyötä hankkeen kanssa.
Eläkkeeltä töihin on vahvasti myös viestinnällinen hanke, jotta eläkeläisten oma tieto työllistymismahdollisuuksista lisääntyisi, ja jotta työnantajien tieto eläkeläisistä työvoimapotentiaalina lisääntyisi.
Kolmas elämä julkaisusarja antaa tätä tietoa.
LISÄTIETOA ELÄKKEELTÄ TÖIHIN SIVUT
Miltä tuntuu idea paluusta töihin?
LIITY UUTEEN KOLMAS ELÄMÄ FACEBOOK-RYHMÄÄN
KLIKKAA
KOLMAS ELÄMÄ ELÄKELÄISTEN OMA TV-OHJELMA JATKUU lauantaisin klo 14.30 AlfA TV:ssä.
Uusinta perjantaisin klo 11.00
Ihmiskunta antibiooteilla ja ruokatavoilla kuoleman siirsi…
SAAT YLI 20 VUOTTA LISÄÄ ELINAIKAA...
Ihmiset eivät ole koskaan aiemmin olleet näin vauraita, onnellisia ja terveitä.
Elinajanodote kuvaa odotettavissa olevaa kuolinikää tai keskimääräist ennustettavaa elinikää. Se on pidentynyt kohta jo kolmella vuosikymmenellä.
Ajatelkaapa: 1800-luvulla koko maailman elinajanodote oli noin 30 vuotta. Vastasyntyneistä puolet kuoli jo pikkulapsina, aikuisista puolet 50–70-vuotiaina.
Tänään koko maailman keski-ikä on ylittää 70 vuotta, Suomen yli 80.
Pisimpään elävät tätä nykyä eteläkorealaiset naiset. Heidän keskimääräinen elinikänsä voi rikkoa 90 vuoden rajapyykin vuoteen 2030 mennessä.
Vielä ennen sotia suomalaiset olivat Euroopan sairaimpien joukkoa. Mies eli noin 55 vuotta, kun odote on nyt 79,2 vuotta. Naisten elinikä on pidentynyt 62 vuodesta 84,5 vuoteen.
Sukupuolten välinen ero supistuu edelleen tupakoinnin ja ryyppäämisen vähentyessä kuten on asiain laita.
Elämme. Siis yli kaksi vuosikymmentä pidempään, mutta eläkeikämme ei ole juuri muuttunut vuodesta 1939.
Saimme 1900-luvulla suurimpanapoliiittisena reformina kahdeksan tunnin työpäivän.
Nyt sitä seuraa keskimäärin yli 20 vuotta lisää eläkepäiviä.
Mitä siitä seuraa?
Kolmas elämä on pidempi, parempi ja terveempi osa elämäämme ja siksi koko käsityksemme vanhoista päivistä on vanhentunut ja vanhanaikanen.
Se kaipaa tätä päivitystä jota tässä teemme.
Uusi kolmas elämämme on pidentänyt vanhat päivämme
EI IHME, ETTÄ MONI MIETTII
MENNÄKÖ ELÄKKEELTÄ TÖIHIN
Eläkeläiset pohtivat paluuta keikkaluoteisesti töihin, myös yrityksissä on suurta kiinnostusta hankkia osaamisvajeen kokeneita tilkitsijöitä takaisin hommiin. Suomessa jo 130 000 eläkeläistä ja 20 000 eläkeikäistä yrittäjää osallistuu työelämään.
Vielä ennen sotia suomalaiset olivat Euroopan sairaimpien joukkoa. Mies eli noin 55 vuotta, kun odote on nyt 79,2 vuotta. Naisten elinikä on pidentynyt 62 vuodesta 84,5 vuoteen. Yhteiskunta on siksi muuttunut - asenteet eivät.
Eläkeliitto, ja Suomen Yrittäjät ovat Sosiaali- ja terveysministeriön tuella aloittaneet asenneviestintäkampanjan, jonka tarkoituksena on muuttaa vanhentunut käsitys eläkeläisistä kansantalouden pommina.
ELÄKKEELTÄ TÖIHIN teema alkaa näkyy ja kuuluu koko aktiivisen ikääntymisen, tämän kolmannen elämän, kirjona Kolmas elämä tv- ja radio-ohjelmissa, kirjana, Facebookissa, youtubessa ja eri kumppanien printti- ja webbijulkaisuina.
Hankkeen viestinnän julkisuustekijöinä näkyvät vanhat tunnetut journalistit, nykyiset aktiivieläkeläiset Veli-Antti Savolainen, 72. ja Markku Veijalainen, 73.
Lähes tuhat tv-ohjelmaa + 55 vuotiaille takavuosina MTV:lle juontanut Veijalainen ohjaa monikanavaiset Kolmas elämä ohjelmat, juontaja-reportteri Savolainen on kirjoittanut 300 sivuisen Kolmas elämä-kirjan ”jotta ainakin tietää mistä puhuu.”.
Kirja ja siihen liittyvät sadan tietoiskun digitaaliset lisälehdet ovat peruspaketti jo yli 20 vuotta pidempään elinaikaa saaneille vireille vanhoille. Ne avaavat silmät elämänmuutokseen, joka eläkeläisiä on kohdannut.
Eläkeliiton jäsenet saavat kirjan jäsenetuhintaan uudesta liiton verkkokaupasta toukokuussa.
Yrittäjä Katja Noponen toimii hankkeessamme asiantuntijavalmentajana tarjoamalla tukea henkilöille, jotka tarvitsevat yksilöllistä opastusta uuden työn löytämisessä.
Vuoteen 2022 kestävä rekrytointiosahanke tähtää 500 eläkeläisen työpaikan synnyttämiseen yrityksiin koko maassa.
- Kampanjamme uudistaa koko eläkeiän kuvaa työn elämästä todistamalla vanhuuden olevan tuottava eikä kustannettava osa kansantaloutta. Eläkkeeltä töihin hanke luo työtä vapaaehtoisille palaajille osa-aikaisesti ja itselleen sopivista töistä kiinnostuneille. Samalla otamme esiin myös kipeitä vanhuuspoliittisia ongelmia kuten omaishoidon merkityksen ja kehittämistarpeet ja toisaalta eläkeläisköyhyyden, sanoo Eläkeliiton puheenjohtaja, tohtori Raimo Ikonen.
-Hankkeen voima on siinä, että sen ideassa ovat mukana ikäryhmän itsekin edelleen toimessa olevat tunnetut kasvot ja nuoremman polven asiantuntijat sekä suurimman eläkeliiton jäsenkunta, Ikonen sanoo.
Raimo Ikonen ja Katja Noponen
SUURI HANKE:
ELÄKKEELTÄ TÖIHIN,
mutta vain vapaasta tahdosta!
LEIMAT VANHOISTA
Yli 60-vuotiaat kokevat suomalaisessa yhteiskunnassa yhä voimakkaammin ikääntymiseen liittyvää negatiivista leimaa.
He kokevat koronaepidemian lisänneen yksinäisyyttä, heikentäneen turvallisuudentunnetta ja vaikuttaneen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, selviää Eläkeliiton tuoreesta +60-barometrista.
.
Tyytyväisyys alenee iän myötä
Eläkeliiton +60-barometri on kyselytutkimus, jossa selvitettiin yli 60-vuotiaiden suomalaisten elinoloja ja asenteita. Kyselyyn vastasi toukokuussa 2021 kaikkiaan 1027 iältään 61–90-vuotiasta suomalaista.
Keskimäärin yli 60-vuotiaat suomalaiset ovat melko tyytyväisiä elämäänsä. Tyytyväisyyden kokemus kuitenkin alenee ikääntymisen myötä. Yli 80-vuotiaat kokevat vaikutusmahdollisuutensa omaan elämäänsä heikommaksi kuin nuoremmat.
Yli 80-vuotiaiden ryhmässä etäisyys palveluihin koetaan nuorempia useammin haasteeksi. He myös kokevat terveytensä useammin heikommaksi kuin nuoremmat ja ovat nuorempia useammin tyytymättömiä sosiaali-, terveys- ja hoivapalveluihin.
Palveluiden digitalisaatio aiheuttaa ongelmia
Julkisten ja yksityisten palveluiden digitalisaatio on noussut ikääntyneiden suurimmaksi ongelmaksi tämän päivän Suomessa. Se kiilaa 1990-luvuin barometreihin verrattaessa ohi taloudellisten ongelmien, terveyspalvelujen saatavuuden ja jopa sairauden ja toimintakyvyn vajauden edelle.
Suurin muutos 1990-luvulta 2020-luvulle on tapahtunut kokemuksissa ympäristön väkivallasta ja rikollisuudesta, joka on noussut merkittävästi vuodesta 1998 (15 %) vuoteen 2021 (45 %).
Myös liiallinen nuoruuden ihannointi yhteiskunnassa nousee esiin.
Yli 60-vuotiaat kokevat yhä voimakkaammin suomalaisessa yhteiskunnassa ikääntymiseen liittyvää negatiivista leimaa. Muutosta on tapahtunut myös ikään liittyvien termien suosiossa. Ilmaisu, jolla henkilö itse kutsuisi itseään oli suurimmalla osalla kaikista yli 60-vuotiaista eläkeläinen.
Suomi näyttäytyy kaikkein iäkkäimpien kansalaisten näkökulmasta vähemmän ikäystävällisenä yhteiskuntana.
–Poikkeusolot ovat lisänneet erityisesti iäkkäimpien turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Nyt tarvitaan iän parempaa arvostamista sekä ikäpolitiikan suunnan kääntämistä, toteaa Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen.
ELÄKKEELTÄ TÖIHIN HANKKEEN näkökulma ei ole vain talous vaan vanhojen ansaitsema hyvä elämä, jossa vapaaehtoiset antavat panoksiaan yhteisölle oman tahtonsa mukaan, lähtökohtana on myönteinen suhtautuminen ikääntymiseen.
Kun elämme niin paljon pidempään pitäisikö meidän olla "tuottavampia" - siis tehdä työtä?
Nythän tuottavuutta laskiessa ei oteta huomioon eläkeikäisten tekemää vapaaehtoistyötä, ei omaishoitoa ei edes isovanhemmuudenkaan taloudelista arvoa....
Kolmas elämä muodostaa huomattavan osan elinkaarestamme. Silti ainutkaan maa ei ole ryhtynyt vielä kunnolla toteuttamaan ”kaikenikäisten yhteiskunnan" edellyttämää politiikkaa.
Vanhat-ikäääntyneet-seniorit ovat voimavara sillä ikärakenteen muutoksesta seuraa myös myönteisiä mahdollisuuksia. Puhe elätettävistä ja huollettavista, taakasta, eläkekulupommeista antaa sukupolvien keskinäisistä suhteista väärän ja yksipuolisen kuvan.
Vanhentunut kuva vanhuudesta korostaa sukupolvien välisiä nokkimisjärjestyksiä ja luo ristiriitoja ilman perustetta.
Kansantalouden kannalta on tietysti tärkeää kuinka paljon kolmannen elämän ihmisiä on; miten he käyttäytyvät markkinoilla ja millainen on heidän asemansa toisaalta tulonsiirtojen saajina ja julkisten palvelujen käyttäjinä ja toisaalta veronmaksajina.
Ihmisen toimintakyky onkin tulevaisuudessa ikää määrittävämpi tekijä. Kolmannen elämään näkökulma voi rauhoittaa keskustelua väestön vanhenemisen aiheuttamista julkistaloudellisista rasituksista. Minäkin puhun "vanhoista" paljon voimavarana ja reservinä.
Yhteiskunnan paineet ovat jälleen kerran suurten ikäluokkien harteilla.
Vaikka heillä onkin ratkaiseva rooli tulevaisuuden hyvinvoinnin takaajina, on syytä korostaa, että pidempää työuraa voidaan edistää myös aikaistamalla nuorten työelämään siirtymistä sekä ehkäisemällä työttömyyttä ja katkoja työuran kuluessa.
Osa-aikainen tai projektiluontoinen työ kiinnostaa useita, sillä eläkkeellä halutaan nauttia myös ansaitusta vapaa-ajasta ja tehdä töitä itselle sopivina ajankohtina.
Senioreiden osaamista hyödyntämällä on mahdollista auttaa yrityksiä menestymään.
Senioriammattilaisten vankkaa osaamista voidaan käyttää myös työelämään vasta totuttelevien nuorten sparraajana ja tukena...
Työelämän muutoksen pitäisi seurata ihmisen luonnollisia vanhenemisen muutoksia eikä toisinpäin.
KOLMASELÄMÄ TV-SARJA JATKUU ALFATV:SSÄ LAUANTAISIN KLO 14.30
Yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa
suhteellisesti eniten työmarkkinoilla
30 000 eläkeläistä kaipaa töitä
Työllisten määrän vähentyessä kääntyneiden työelämään osallistumisen merkitys tulee tärkeämmäksi.
Työssäkäyvien 63–67-vuotiaiden osuus ikäluokasta on noussut 13,9 prosentista 17,7 prosenttiin.
Työssä käyvien eläkeläisten osuus ikäluokasta on noussut 7,5 prosentista 8,9 prosenttiin. Tilastojen perusteella voidaan päätellä, että valtaosaltaan vanhuuseläkkeellä olevat eivät tee töitä siksi, että olisivat siihen pienen eläkkeen vuoksi pakotettuja.
Heidän eläkkeensä ovat selvästi muita eläkkeensaajia korkeampia. Tässä on tapahtunut merkittävä muutos kymmenessä vuodessa. Ikääntyneiden työllisyysaste on noussut viime vuosina selvästi.
Esimerkiksi 70–74-vuotiaiden työllisyys- aste on viimeisen viiden vuoden aikana noussut prosenttiyksikön ja 65–69-vuotiaiden lähes parin prosenttiyksikön verran.
Suhteellisesti suuri osa työssä jatkajista on myös ilmoittanut viikoittaiseksi työajakseen yli 40 tuntia (26 %).
Työssä kokoaikaisesti jatkamiseen näyttäisi siis liittyvän ”pitkät työpäivät”
.
Tutkimusten perusteella 30 000 eläkeläistä kaipaa töitä.
Yli 70-vuotiaista 40 prosenttia voisi kokeilla työntekoa.
UUTISIA VANHOILTA PÄIVILTÄ
100+ LISÄLUKUKIRJASTO
bottom of page