MEDIALLE

Readme.fi on tieto- ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut kustantaja, joka on perustettu vuonna 2004. Vuonna 2008 Readme.fi liittyi osaksi Bonnier-konsernia. Kustannamme myyntimenestyksiä maailmalta sekä tunnettuja brandejä ja kiinnostavia kotimaisia uutuuksia.

Kirjojamme voi ostaa hyvin varustetuista kirjakaupoista, marketeista ja muista verkkokirjakaupoista.

Readme.fi verkkokaupan tuotteita myy Readme.fi , olemme osa Werner Söderstöm Osakeyhtiötä ..

VELI-ANTTI SAVOLAINEN; HENKILÖ - KLIK

KOLMAS  ELÄMÄ  KIRJAN  ESITTELY

Kolmas elämä kertoo uudesta pidentyneestä ja paremmasta vanhuudesta; eläkeläisistä pitkän elinajan oloissa koronakuoleman uhan alla. 

Veli-Antti Savolainen, 72, on kirjoittanut ei vain aktiivisen eläkeläisyyden käsikirjoitusta vaan myös mittavan raporttikirjan vanhuudesta, jonka luonne kääntyi ja taantui  päälaelleen kulkutaudin tultua.

 

Kirja: Kolmas Elämä -riskiryhmän elämänkerta
Kirjailija: Veli-Antti Savolainen
Kustantaja: Readme Oy

Kolmas elämä kirja osoittaa, että käsityksemme vanhuudesta on vanhanaikainen.

 

Tietokirjailija ja pitkän uran mediassa tehnyt Veli-Antti Savolainen, 72,  on kirjoittanut uuden kirjan Kolmas Elämä. Sen kustantaja on Read.me, joka on Bonnierin tytäryhtiö. Kirja tarjoaa toisenlaisen käsityksen elämän loppuvuosista.Ei ole kyse vain yksinäisyydestä, köyhyydestä ja haurastumisesta.


– Kolmas elämä on minun sukupolvelleni, suurille ikäluokille syntynyt uusi elämä      joka ei vastaa vanhaa vanhenemisen kuvaa,  Veli-Antti Savolainen sanoo.

Hänen mukaansa käsitys vanhuudesta on syytä päivittää, koska parissa sukupolvessa on tullut lisää ikää 25-30 vuotta. 

– Olemme terveempiä vanhana ja kaksi kolmesta suomalaisesta eläkeläisestä

 muodostaa vauraudeltaan suurimman kuluttajaryhmän. Eläkeikäisistä joka kymmenes, 130 000 tekee töitä ja 20 000 jatkaa yrittäjinä.
Eläkeläisiä oli 1,6 milj. 2019.

 

Savolaisen mukaan Kolmas elämä purkaa ennakkoluuloja itseltämme ja toivottavasti myös nuoremmilta.

– Vanhenemisen pitäisi siis yhdistää meitä, koska se koskee ihan jokaista, ihan joka päivä. Enää se ei saa eristää eikä pelottaa.

 

– Olemme saaneet mukavan valinnan vapauden ja pidentyneen omatoimisuuden mahdollisuuden, joka koskee yhä suurempaa osaa vanhempaa väestöä. Pohdin, olemmeko me eläkeläiset nuoria vanhoja vai vanhoja nuoria. 

– Osaammeko kantaa kunnialla omaa ikäämme, Veli-Antti Savolainen tiivistää.

 

Kirja kertoo suuresta muutoksesta.

- On hyväksyttävä, että uusi vanhuuskäsite vaikuttaa koko yhteiskuntaan perusteellisesti, se on syytä oppia elämään ja taito vanheta on ymmärrettävä uudella tavalla.

 

- Kirja kertoo jokaiselle eläkeläiselle, miten eläkeikä muuttaa tänä päivänä noin 1,6 miljoonan suomalaisen elämää. Eläkeikää lähestyville kirja on kurkistus maailmaan, jota he eivät täysin tunne, ehkä vähän pelkäävätkin. 

- Aikanäkökulma vaihtuu sen mukaan mitä eläkkeellä on odotettavissa siihen mitä elämästä on jäljellä.

– Ilmaisu ”tietokirjaproosa” on hyvä määrite kuvaamaan mitä kirjasta saa. Tietoa, itse elettyä, vertaistarinaa ja koko ”riskiryhmän” elämänkerran

 

Kirja tarkastelee elämän finaalin iloja ja vakavuutta

Kirja on myös suurten ikäluokkien kronikka ja kertoo myös miltä tuntuu, kun keho ei tottele kuin ennen. 

Tarkastelen elämän finaalin iloja ja vakavuutta. Haudassa taskut ovat tyhjät, myös tuon puoleisessa. Kuolema on aina olemassa, mutta läsnä vasta vanhana. 

 

– Koska ikää ei voi valita, olen itse aina päättänyt elää menossa olevaa ikää.
– Puhun ylpeänä itsestäni ja ikätovereistani ”vanhoina”. On hienoa olla vanha mies. 

 

Maailman suurin megatrendi ja korona

Savolainen puhuu mielellään myös ikääntymisen globaalista megatrendistä, hopeataloudesta, joka on vahvasti esillä kirjassa. Euroopan Unioni piti aiheesta merkittävän Silver Economy -huippukokouksen 2019 kesällä Helsingissä.
Sen viestin mukaan toisen maailmansodan jälkeiset suuret sukupolvet ovat valkoisten maailmassa tulleet eläkeikään rikkaampina, naisistuneena ja terveempinä kuin yksikään sukupolvi historiassa. - Heidän ympärilleen on muodostunut 3700 miljardin bisnes, sanoo EU.

 

Mitä sukupolvi sai aikaan?

– Kehitysmaa Suomi rakensi koulut, asunnot, tehtaat, kadut, kauppaliikkeet, tiet, tietoyhteiskunnan, hyvinvointivaltion naisten aseman ja kansalaisoikeudet lähes tyhjästä.
– Nyt olemme muiden mielestä maailman onnellisin kansakunta. Elämämme aikana on tapahtunut henkeäsalpaava muutos maailmanhistoriassa.

 

Sitten kaikki muuttui.

- Vanhana toivoo jo rauhaa, mutta nurkan takana onkin odottamattomia tapahtumia ja ongelmia. Juuri tällainen on maailmaa parhaillaan ravisteleva, korona-pandemia, joka muuttaa koko elämäntilanteen yhdeksi riskirymäläisyydeksi. 

– Se on  meille ikäpolvikokemus, jota emme totta vie toivoneet. Se tuli kuin salama ja nyt kulkutaudin varjo peittää koko loppuelämäämme.

–Tämä on väärin. Sitä ei pidä hyväksyä. 

– Pitää keksiä sukupolviratkaisu. Tarvitsemme uuden tilannearvion koko maailmankuvassamme. 

KUVAT
KOLMASELÄMÄ LOGO

KANSI

KANSI

Veli-Antti Savolainen

KIRJAILIJA

KIRJAN KANNET

VAS: 1.VUOSI

TUOTEPAKETT IKIRJA+DIGI

Hopeatalous on Jättijuttu

SYYT TYÖNTEKOON

2020 eläkeikäisten työllisyys suomessa

VIDEO 
KIRJAILIJAN HAASTATELU 16 MIN. vapaaseen käyttöön
Kuuntele podcast kirjailija kertoo:
Kolmas Elämä-podcast vieraana Veli-AnttiVeli-Antti Savolainen
00:00 / 23:07

10 TEEMAA KIRJAN  ESITTELYÄ VARTEN MEDIALLE

- VALITKAA VAPAASTI NÄKÖKULMANNE, OLKAA HYVÄ:

 

  1. +65 VUOTIAIDEN ELÄMÄN AIKANA EI MUUTTUNUT VAIN KOKO MAAILMA VAAN MYÖS  VANHAT PÄIVÄT.

 

Kirja kertoo jokaiselle eläkeläiselle, miten eläkeikä muuttaa tänä päivänä noin 1,6 miljoonan suomalaisen elämää. Eläkeikää lähestyville kirja on kurkistus maailmaan, jota he eivät täysin tunne, ehkä vähän pelkäävätkin.

”Käsityksemme vanhuudesta on vanhentunut. Kolmas elämä on minun sukupolvelleni, suurille ikäluokille syntynyt uusi elämä joka ei vastaa vanhaa vanhenemisen kuvaa”, Veli-Antti Savolainen sanoo.

 

  • Unelma pitkästä iästä on toteutunut paremman ravinnon, lääkkeiden ja elinolosuhteiden vuoksi. 

  • Eläkevuosia eletään pari vuosikymmentä aiempaa pidempään.

  • Samalla maailman väestö on kasvanut kahdesta kahdeksaan miljardiin.

  • Koskaan vanhat eivät ole voineet näin hyvin. Erityisesti kehittyneissä maissa.

  • Vaikka eläkeläisköyhyys ja siihen usein liittyvä yksinäiyys on sietämätön vitsaus on köyhyys ikäryhmässä 65-74 pienintä verrattuina  muihin ikäryhmiin.

  • Suurin eläkeläisköyhyys iskee vasta +74 iässä. Se kasaantuu yksin asuviin, joiden köyhyysriski on liki kymmenkertainen perheellisiin verrattuna.

  • Ikääntyneiden naisten pienituloisuusaste oli 24 prosenttia ja miesten 11 prosenttia vuonna 2016.

  • Korona on korostanut tilannetta.

 

 

2. VANHENEMISEN TAIDOT PITÄISI OPETELLA HYVISSÄ AJOIN.

 

On hyväksyttävä, että uusi vanhuuskäsite, tämä kolmas elämä,  vaikuttaa koko yhteiskuntaan perusteellisesti, se on syytä oppia elämään.Taito vanheta on ymmärrettävä uudella tavalla. 

 

  • 8O prosenttia ei valmistaudu eläkevuosien vuosikymmenten aikaan millään tavoin etukäteen. 

  • Kuitenkin silloin kohdataan uusi elämänvaihe, joka kestää pidempään kuin koskaan ennen.

  • Olemme saaneet ensimmäisenä sukupolvena valinnan vapauden ja pidentyneen omatoimisuuden mahdollisuuden, joka koskee yhä suurempaa osaa vanhempaa väestöä.

  • Muutos koskee kaikkea vanhenemiseen liittyvää, rakkaudesta arvostukseen, eläkepommista ikärasismiin ja valtavaan taloudelliseen mahdollisuuteen, minkä tuhansien miljardien eurojen hopeatalous synnyttää.

  • Pitkäikäisyys uudistaa ja muovaa vanhuuden tutkijoiden elämänkulun teorioita, mutta myös tavallisten ihmisten käsityksiä, jopa mielikuvia siitä miten elämää tulisi ja kannattaa elää.

 

3. KOLMAS ELÄMÄ ON KESKIÄIÄN JATKUMOA VAPAUDESSA TEHDÄ

 

KOLMAS ELÄMÄ on hyvä eletty elämä, joka vielä jatkuu, terveenä ja pidempään.

 

  • Kolmas elämä koskee eläkeaikaamme joka eletään ennen ihmisen rappetumistapahtumista.

  • Kolmannen elämän vaiheen saavuttaneet ovat ensimmäisinä täyttämässä ihmisen ikuisen unelman elää pitkään ja vauraasti. Kolmas elämä kuvaa akttivisen eläkevuosien jaksoa, jaonitseasiassa jatkunutta keski-ikää vailla työn pakkoa.

  • Kun ikääntyvien määrä ja kunto kasvavat ikä kertoo yksilöstä yhä vähemmän.

  • Ihmiset odottavat nykyään kolmannelta elämältään enemmän ja pystyvät tekemään enemmän kuin koskaan ennen, mutta mielikuvat ja todellisuus eivät kohtaakaan toisiaan.

  • Ikäpolvikeskustelussa ongelma on ettei kukaan työtätekevä, päättäjä, journalisti tai tutkija ole itse kokenut vanhuutta.

  • Siksi vanhuuden päivät: +65, on kansakunnalle ”väestöongelma” ja ”eläkepommi”,

  • Nyt saimme koronan kautta taas yhtenäisen koko +70 porukkaa samaksi kuvaavan avuttoman ”riskiryhmän” leimattua yhdeksi samanlaiseksi joukoksi haudan partaalla - vaikka me kolmasikäläiset elämme jopa 30 vuotta vanhemmaksi ja terveemmiksi kuin isovanhempamme. 

 

4. HOPEATALOUS. NYKYELÄKELÄISET OVAT HISTORIAN VAURAIN VANHA POLVI JA KULUTTAJARYHMÄ IKÄRYHMIEN KÄRJESSÄ

 

Koskaan aiemmin vanhat ihmiset eivät Suomessa voineet taloudellisesti näin hyvin.Vanhat näyttelevät siis nykyään paljon suurempaa osaa taloudessa kuin luulemmekaan.

 

  • Julkisessa keskustelussa +64 ikäryhmää kutsutaan eläkepommiksi tai kestävyysuhaksi. Keskimäärin 45 vuoden työuran tehneitä suuria ikäluokkia syytetään etuilijoiksi niiden taholta, jotka heidän rakentamansa hyvinvointiyhteiskunnan etuja nyt nauttivat. Se on väärään käsitykseen perustuvaa nimittelyä:     

  • Euroopan Unionin laskelmien mukaan yli viiskymppisten muodostaman hopeatalouden arvo 3700 miljardia euroa. Se menee työikäisten taskuun.

  • Eläkeläisten elinaikana on kerätty yli 200 miljardin euron eläkevararahastot.

  • Suomessa eläkeläiset kuluttavat noin 25 miljardin euron arvolla vuosittain.

  • He maksavat tuloveroa 6,8 miljardia euroa vuonna 2020 (koko 29 miljardin verotuotosta,)

  • He jättävät perintöä 600 miljardia euroa. 

  • Huonoina aikoina, kuten nyt, on hyvä tietää, että eläkeikäisiä talouden vaihtelut eivät hetkauta niin paljon kuin työelämäläisiä. 

 

5. ELÄKKEELTÄ TÖIHIN: PUOLET ELÄKELÄISISTÄ ON VALMIS TYÖN TEKOON. HE VOISIVAT RATKAISTA TYÖVOIMAPULAN JA OSAAMISVAJEEN

 

Nykyiset yli 65 vuotiaat ovat ”tuottavampia” kuin koskaan aiemmin.Tutkimusten perusteella 30 000 eläkeläistä kaipaa töitä. Yli 70-vuotiaista 40 prosenttia voisi kokeilla työntekoa. Se edellyttää työelämän muuttumista huomaamaan vanhojen vapaaehtoinen potentiaali.

 

  • Eläkeliiton Eläkkeeltä töihin -hankkeen 2020 lopulla tekemän kyselyn mukaan merkittävä osa eläkeläisistä on valmiita tekemään töitä eläkkeen ohella, Lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti tekevänsä työtä eläkkeellä ollessaan.

  • Toisen, Kantarin vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan 46 prosenttia 55–84-vuotiaista voisi harkita osa-aikaista palkkatyötä eläkkeellä ollessaan.

 

  • Sijaisuuksia tai keikkatöitä ilmoitti tekevänsä yli 31 % vastanneista. Säännöllistä osa-aikatyötä ilmoitti tekevänsä 15 % vastanneista ja kokopäivätyö­tä 11 %. 

 

Tilastokeskuksen 2016 työvoimatutkimuksen mukaan vanhojen työllisyysaste oli:

  • 63–67-vuotiailla 18 prosenttia, yli 90 000 ihmistä

  • 68–69-vuotiailla 10 prosenttia, 15 000 ihmistä

  • 70–74-vuotiailla 7 prosenttia, mikä vastaa 20 000 ihmistä.

 

  • Osa-aikainen tai projektiluontoinen työ kiinnostaa useita, sillä eläkkeellä halutaan nauttia myös ansaitusta vapaa-ajasta ja tehdä töitä itselle sopivina ajankohtina.

 

  • Ikääntymiseen liittyvä hyötykulma on  mestari>kisälli> oppipoika-mallin kunnianpalautus; tiedon ja kokemuksen siirto sukupolvilta toisille.

  • Tämä hiljaisen tiedon siirto senioreilta nuorille tulisi tehdä työpaikoilla  systemaattisesti ja ajoissa. 

 

  • Tilastojen perusteella voidaan päätellä, että valtaosaltaan vanhuuseläkkeellä olevat eivät tee töitä siksi, että olisivat siihen pienen eläkkeen vuoksi pakotettuja. Heidän eläkkeensä ovat selvästi muita eläkkeensaajia korkeampia

 

6. TYÖTÄ TEKEVÄT ELÄKELÄISET OVAT JO NYT TALOUDEN MERKITTÄVÄ VOIMAVARA

 

Kun elämme niin paljon pidempään pitäisikö meidän olla "tuottavampia" - siis tehdä työtä? 

 

  • Tuottavuutta laskiessa ei oteta huomioon eläkeikäisten tekemää vapaaehtoistyötä, ei omaishoitoa ei edes isovanhemmuudenkaan taloudelista arvoa…

 

  • Vuonna  2012  oli  käytännöllistä  apua  aikuisille  lapsille  antanut  yli  puolet  ja  taloudellista  apua  hiukan  alle  puolet  62–67-vuotiaista.  Saman  kyselyn  mukaan omille  vanhemmilleen  oli  62–67-vuotiaista peräti 70 prosenttia antanut käytännöllistä apua,  mutta  taloudellista  apua  hyvin harva.

 

  • 80 prosenttia isovanhemmista hoiti lapsenlapsiaan vähintäänkin epäsäännöllisesti, ja tosi iso osuus hoiti ihan säännöllisesti.

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli puolet (58 %) omaishoidon  sopimuksen  tehneistä  omaishoitajista  oli yli  65-vuotiaita  vuonna  2017.  Heitä  oli  tuolloin  vajaa  27000. Omaishoitajana toimimisessa ei ole yläikärajaa.

 

  • Isovanhempien  panoksen lastenlastensa  hoitamisen rahalliseksi arvoksi on laskettu 540 miljoonaa euroa vuosittain, mutta arviointi on vaikeaa.

 

  • Kansalaisareenan mukaan 40 prosenttia 65–79-vuotiaista  oli  tehnyt  vapaaehtoistyötä, ja  se  oli  kaikkein  aktiivisimmin  vapaaehtoistoiminnassa mukana oleva ikäryhmä.

 

  • Yli 90 prosenttia väestöstä aikoo pysyä aktiivisena ikääntyessään.  Työtä vielä tekevät yli 65-vuotiaat ovat esimerkiksi tarkkuustyössä tuottavampia. Koko ikäryhmä on tilastollisesti muita kohortteja  vauraampia ja vaativampia kuluttamaan, nyt myös tekemään töitä pidempään ja omaksi ilokseen.

 

7. VARAKKAAT ELÄKELÄISET MAKSAVAT SOLIDAARISUUSVEROA 2 PROSENTTIA YLI 47 OOO EURON TULOISTA

 

Vauraat eläkeläiset maksavat myös erityisveroa.

 

  • Solidaarisuusvero on valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan kahden prosenttiyksikön korotus, joka säädettiin ensimmäistä kertaa vuodelle 2013. Väliaikaiseksi päätettyä mutta  2020pysyväksimuuttunutta kahden prosentin solidaarisuusveroa perittiin aluksi 100 000 euron ylittävistä verotettavista ansiotuloista.. 

  • Vuonna 2020 solidaarisuusveroa maksettiin 78 500 euron ylittävistä verotettavista ansiotuloista eli kaksi prosenttia.

 

  • Valtionvarainministeriön käyttämän TUJA-simulaation mukaan solidaarisuusveron tuotto Suomelle on staattisesti tarkasteltuna noin 109 miljoonaa euroa vuonna 2020.

 

  • Eläketulosta maksetaan valtiolle tuloveroasteikon perusteella määrätyn veron lisäksi eläketulon lisäveroa, joka on ollut vuodesta 2018 eteenpäin 5,85 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulo-vähennyksellä ylittää 47 000 euroa vuodessa. 

8. ELÄKELÄISKÖYHYYS TORPPAANTUU KUN KOHDENNETAAN TOIMENPITEET

 

Puoli miljoonaa eläkeläistä kituuttaa köyhyysrajan alapuolella.

 

  • Eläkeiän köyhyyden merkittäviä tekijöitä voivat olla työelämän ulkopuolelle jääminen, kotiäitiys, työkyvyttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, pienipalkkaisuus, sairaudet – tai näiden kaikkien yhdistelmä. Pulmiin kuuluu myös kallis asuminen, peritty huono-osaisuus, mielenterveyden ongelmat sekä koronan kaltaiset yllättävät sattumat.

 

  • Köyhyys  vanhalla iällä on suuri ongelma, 40 prosenttia eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 250 euroa kuukaudessa. Kirkko kertooo, että suurin yksittäinen seurakuntien ruoka-avun asiakasryhmä on vähävaraiset vanhukset.Vuonna 2019 seurakuntien diakoniavastaanotoilla kohdattiin  yli 150 000 yli 70-vuotiasta.

 

  • Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL:n selvityksen mukaan 14–15 % yli 65-vuotiaista elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella.

  • Maksuhäiriöisiä 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli Suomessa vuonna 2019 28 600 henkilöä

 

  • Vanhat erityisesti yli  74-vuotiaat, joutuvat ongelmiin jossa vaikeudet kasaantuvat. Köyhyys aiheuttaa helposti terveydellisiä ongelmia, sosiaalista eristäytymistä, yksinäisyyttä ja digisyrjäytymistä.

 

  • Pienituloisia eläkeläisiä on 174 000, kun pienituloisuuden raja yksin asuvien osalta on alle 1200 € kuukausieläke. Vaikeudet kasautuvat erityisesti paljon sairastaville.  

 

9. SUURIN MUUTOS KOSKI NAISIA JA RAKKAUTTA

 

Naisten vaikutusvalta Suomessa on syntynyt hitaasti, mutta varmasti kiihtyen suurten ikäluokkien myötä. Olemme yhden sukupolven aikana kokeneet koko aiempaa historiaa suuremman muutoksen naisen asemassa. Se on ollut suurin tekijä Suomen hyvinvoinnissa ja onnellistumisessa mutta ottaa myös joitain miehiä päähän.

 

  • Naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden Suomessa 1906 toisena maailmassa.

  • Vuoden 1907 vaaleissa eduskuntaan valittiin 19 naista, melkein 10 prosenttia kaikista.

  • Vasta 1970 naiset saivat jo yli 20 prosenttia kansanedustajista.

  • 1983 naisten määrä eduskunnassa ylitti 30 prosenttia.

  • 2007 ylitettiin 40 prosentin raja, Tasavallan presidenttinä oli nainen ja hallituksessa 60 prosenttia naisia.

 

  • Naisen on silti yhä hankalaa päästä herraksi. Vaikka positiivista kehitystä on tapahtunut, naisia on edelleen toimitusjohtajina ja hallitusten puheenjohtajina hyvin vähän. Sekä pörssiyhtiöissä (8 %) että valtio-omisteisissa yhtiöissä (16 %) toimitusjohtajana työskenteli vuonna 2018 kymmenen naista. 

  • Sukupuolten välinen palkkaero on kuitenkin merkittävä. Vuonna 2018 naisten ansiot olivat keskimäärin 84 prosenttia miesten ansioista

  • Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa merkittävä ongelma.

  • Valtataistelu sukupuolten välillä on asettanut meidät jopa vastakkain ja vihanpitoon, naiset ja miehet ovat ihmeissään miten tässä nyt ollaan uros ja naaras. 

  • Kolmas elämä on sopeutumista uusiin mahdollisuuksiin, parisuhteessa on tavallista, että se ei suju samaan tahtiin jos eletään samanikäisyyttä tai tullaan eläkkeelle erilaisista tilanteista, kotoa tai työstä. Joskus tästä seuraa taju erillisyydestä kun eletäänkin kahden eri elämän sijasta aamusta iltaan lisää yhteistä aikaa. 

 

  • Olemme saaneet enemmän rakastumisia ja menettäneet sitkeyttä rakastaa. Tilastojen mukaan suomalaisen ensimmäinen avioliitto päättyy eroon 40 prosentin todennäköisyydellä keskimäärin 10 avioliittovuoden jälkeen

 

  • Paras neuvo, jonka eläkkeelle jäävä voi saada on kehotus tarkistaa odotustaso toiselle, kuinka kohtuullinen se on. Ei mies muutu työjuhdasta puheliaaksi vapaa-ajan sankariksi, jonka kanssa toteuttaa Venuksen avointa puhetilaisuutta toisen pyrkiessä jurottamaan yksin Marsin luolaan. 

 

  • Rakkautemmekin on saanut uuden muodon, eroamme kumppaneistamme useammin kuin koskaan ja haaveilemme uudesta rakkaudesta raihnaisuuden rajalle saakka. Saamme lapsia yhä myöhempään ja hoidamme lastenlapsia yhä pidempään.

  • Meille ei riittänyt seksuaalisen ja naisten vallankumouksen syntyminen nuoruudessamme ehkäisypillerin avulla, vaan me haluamme haluta – vaikka Viagran avulla mummotunnelissa tavoittamaamme yön kontaktia. 

 

  • Silti se päivä jona käsi tarttuu käteen ja siunaa ikuiseen matkaan on paras rakkauden unelma.

 

10. KORONA MUUTTI KAIKEN JA TOI KUOLEMAN KOTIAKADULLE

 

Toivoimme että tauti pirusta hellittäisi rokotuksiiin. Sitten päärokote olikin vaNhoille tyhjää kanssa.

 

  • Keväällä 2020 vanhat ihmiset ensin velvoitettiin sitten suositeltiin pysymään muista erossa. Se oli ja on yhä monelle ikäihmiselle suurin koko elämän muutos, raskasta ja pelottavaa aikaa jonka loppua ei näy rokottamisesta huolimatta. 

  • Pyrkimys oli ja on tietysti yhä hyvä: pelastaa meidän henkemme ja vapauttaa hoitopaikkoja muille, mutta tästä seuraa myös ongelmana yksinäistymistä ja leima koko ikäpolveen. 

 

  • Eristys riskiryhmälle ei ole väistynyt kun yksinäisyyden lisäksi harteille heitetty myös syyllisyyden viittaa, vaikka yli seitsenkymppinen  on pikemminkin uhri. 

 

  • Me kuolemme enemmän kuin muut ikäryhmät tähän tautiin ja siksi yksin jääminen on ollut erityisen  raskasta osalle vanhoja. 

  • Henkinen olo vaikuttaa väistämättä fyysiseen terveyteen. Olemme kuitenkin kuuliaisesti ottaneet vastuuta, yli 70-vuotiaiden riskiryhmässä on ollut kevään 2020 lopulta saakka vähiten tartuntoja - mutta eniten kuolemantapauksia..  

 

  • Sokea Reettakin näkee, että ei tässä ole kaikki, olemme ”veitsen terällä” jo toista vuotta. Vain oman käytöksen kuri auttaa. 

  • Onneksi olemme nähneet, että se myös hyödyttää.

 

  • Kuolema on olemassa iästä riippumatta, mutta läsnä vasta vanhana.Korona on tuonut poikkeuksellisen kuolinsyyn kautta kuolemanpelkoa koko riskiryhmälle, sen kestää. Mutta ahdistus lisääntyy.

 

  • Ylipäätään ei kannata kuolla kesken elämän, jättämällä elämättä silloin kun vielä voisi. 

  • Eikä kuolemaa väittämättä kannattaisi pelätäkään eli kuolla jo etukäteen kuolemaan.

 

SUURI AJATUS:

SUKUPOLVIEN TYÖNTEKO PÄÄLAELLEEN

 

Työmarkkinoilla on tapahtunut kehitys, jossa yli kolmannes työvoimasta tekee osa-aikaista työtä, pätkä-, vuokratyöläisen tai tiIapäisen työtä. He ovat nuoria työntekijöitä jotka useimmiten haluaisivat vakinaista työsuhdetta. 

 

Toisallta jopa 46 prosenttia 64-74 vuotiaista - heitä on 700 000, joista yli 300 000 ihmistä voisi harkita työhön paluuta - mutta kevyemmin ehdoin osa-aikaisina, pätkissä, halukkaina vuokratyöhön eli niihin työtapoihin joihin nuoret on nyt istutettu ja joka johtaa huonon eläkekertymän nuorille.

 

Voisiko tässä olla merkittävä mahdollisuus ja tuottavuuden parannuskeino jos vaihtoliike toteutettaisiin järjestelmällisesti organisoiden - kansallisena hankkeena?

 

————————————————

 

Lisätietoja, haastatelupyynnnöt:

Veli-Antti Savolainen

velianttisavolainen@yahoo.com

Tel 044 0800 651

Pidätkö teoksesta ja ajankohtaismediasta. Osta kirja tai tue meitä. Kiitos.

Suomen

Tietokirjalijat ry

on tukenut teosta.