​​Suomen 2011 eduskuntavaalien ja niiden jälkeisten hallitusneuvottelujen kuumin kysymys oli eurooppalainen takuujärjestely, jota vastaan asetuttiin äänivyöryllä kun torjuttiin istuvaa Vanhasen-Kiviniemen hallitusta perussuomalaisuudella. Paradoksaalisesti sen istuva, vaalit hävinnyt valtiovarainministeri Jyrki Katainen asettui hallituksen muodostajaksi. Vakuusasia äänestettiin ensin pois asialistalta, mutta ei edestä.

Satavuotiasta Suomea voi odottaa suuri lasku.

Siksi on syytä jälkikäteen arvioida mistä E...

EKP oli painanut ohjauskoron -0,4 prosenttiin ja jakanut syyskuussa 2016 ensimmäiset 1000 miljardia euroa (2500 miljardista vuoteen 2018) setelipainonsa raharuiskulla; tukiostojen ohjelmallaan eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla, vailla suurempaa vaikutusta.

EKP ei ollut vuosien jälkeen saavuttanut asettamiaan tavoitteita: eurotalous seisoi ja inflaatio oli nollan tuntumassa kaukana EKP:n vajaan kahden prosentin tavoitteesta. Vuolas rahapolitiikka ei  siis ole toivotusti elvyttänyt reaalisia investo...

Suomessa on paljon hyviä johtajia ja paljon huonoja johtajia.

Asema ei tee kenestäkään ylivertaista korkeintaan ylimielisen. 

Johtamiselle ja johtajuudelle yrityksissä tulisi kansalaisten enemmistön mielestä tehdä jotain – iso osa kilpailukykyongelmista laitetaan suomalaisyritysten johtajien kontolle.

Koko maailma muuttui tieto- ja viestintätekniikan hävittäessä tuotannon sijoittumisen aiheuttamat rajoitukset. Maailman ainoaksi imperiumiksi jäänyt Yhdysvallat loi sotaisan ko­lonialismin rinnalle taloudellise...

On syytä jo palkita lukija romaanitaiteen tai ainakin dekkarin arvoisella salaliittoteorialla "kaiken" takana.

Salaliitoteorioissa on se hyvä ominaisuus, että ne ovat huuhaalta kuulostavia totuuden siemeniä.

Nykymaailmassa velkaongelmia korjataan yhä uudella velalla.

"Työvoiman neuvotteluaseman heikentäminen on osa pitemmän ajan strategiaa, jonka tavoitteena on lakkauttaa hyvinvointivaltio," sanoo taloustieteilijä Mark Weisbrot.

Marraskuussa 2015 Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti, ettei se enää tee kes...

ERIKOISLUKU - suomalaisen paikka ja vallan suuri kuvio.

Käsitys itsestä on aina ollut keskiössä ihmisen yrittäessä ymmärtää lyhyen olemassaolonsa syytä ja kaiken tarkoitusta: olemme aina kysyneet paikkaamme tässä Kosmoksessa. 

Kysymys kuka minä olen ja vastaus minä olen on perusta elämän ymmärrykselle. 

Me emme tiedä sitä, mutta maailman selkeä enemmistö ajattelee aivan erilailla kuin me, kun heiltä kysytään: kuka minä olen? 

Me kysymme usein mitä he ajattelevat meistä, olisi hyvä uudistaa myös käsitys mitä me...

Olemme käyneet monimuotokirjan alkuosassa johdannossa (luvut 1-5.) keskeiset teemat ja "Pamfletissa" kiistakirjoitusten (luvut 7-22 kautta luettaneet madonluvut aikamme ongelmakentästä ja Suomen tilanteesta.

Asetelma on nyt asetettu, näyttämölle asettuu Kolmannen itsenäisyystaistelun vaihtoehtojen kautta myös filosofia ja teoriaakin, mutta ennen kaikkea ihminen ja luonto. Sitten pääsemmekin uuden vuoden puolella ratkaisumalleihin ja käytäntöön. Finaalissa sähkökirjan osalta olemme Kukan Päivänä 2018,...

Vaikka olemme kaikki unionikansalaisia meistä suurin osa ei edes tiedä sitä.

Unionin takana on kuitenkin arvokäsitteitä, vaikka sitä ohjaa yksi talousmalli.

Erkki Toivanen. 

Edesmennyt eurooppalainen kulttuuripersoona, toimittaja Erkki Toivanen opetti: ”Euroopalla ei ole yhtenäistä identiteettiä, koska ei ole yhtä eurooppalaista kansaa.”

Kun vielä yhteinen kielikin puuttuu, on turha puhua yhteisestä identiteetistä, liittovaltio on tämän vuoksi utopia, joka ei voi syntyä. Tämän tietää myös eurokratia, se on yri...

Kysymys kuka minä olen, jakaa maailman. Kerronpa mistä on kyse, puhun mitä on oikea Ubuntu.

En silloin voi välttyä katsomasta kapitalismin peiliin.

Kysymys kuka minä olen, jakaa maailman. Sen opimme jo Kiinan vierailullamme edellisessä luvussa. Niin käy myös kun nyt matkamme Afrikkaan.

Kerronpa mistä on kyse, puhun mitä on oikea Ubuntu. 

Menin Namibiaan ensimmäisen kerran 2001. Siitä alkoi seikkailu, joka muutti maailmani ja elämäni kokonaan. Vuonna 2012 tein 16 televisio-ohjelmaa kiinalaisten kanssa. 

Ihmiste...

Onko lehdistö osa unionismia ja establishmentia?

Onko Tweet Trump ajan henki? Kuten Alexander Stubb...

Digitaalisuus ja tietomassa on mullistanut median ja talouden pelitavat. Esitän tämän luvun aluksi muutaman provosoivan huomion ennen kuin syväluotaamme mediaa.

Lukuun sisältyy myös radiokeskusteluja median edustajien kanssa.

Suomessa syntyy aika-ajoin media- tai sananvapauskeskustelu, jossa me toimittajat leijonina puolustamme sananvapautta yleisön ihmetellessä pitäisikö noille roistoille panna pikemminkin...

Ihmiskunnalla on uusi tilanne edessään. Haasteita on ollut ennenkin ja niistä on selvitty.

Nyt uusi tilanne on siitä ikävä, ettei ratkaisuja enää voi siirtää huomisen huoliksi koska ajan lisäksi uhkaa loppua työ mitä tehdä, vesi mitä juoda, ruoka mitä syödä, aika mitä elää, ilma jota hengittää ja jopa tila meille kaikille kun osa maailmaa uhkaa käristyä hiljalleen kuivuuteen.

Emme voi pysäyttää maailmaa tai astua siitä ulos.

On pakko toimia itse.

Uhkia riittää, mutta mahdollisuuksia ihan yhtä paljon.

Tässä ei...

Kari Klemm ja Tarja Halonen, STTK:n liittokokouksen avajaispaneeli 5.11.2009.

Yle-uutisten Keskipäivän Peili raportoi seuraavasti:

YLE:n uutisten juontaja: ”Tasavallan Presidentin, Tarja Halosen mielestä usko globalisaation kaikkivoivaan voimaan on ollut naivia. Presidentti osallistui aamupäivällä toimihenkilöjärjestö STTK:n liittokokouksen avajaispaneeliin jonka aiheena oli globalisaation olemus.”

Toimittaja Kari Klemm  ”Hurmoshenkinen usko siihen että globalisaatio on lääke kaikkeen, että se hävittää valtio...

Aikamme on täynnä liberalismeja jopa niin hämmentävällä tavalla ettei niitä kukaan enää osaa erotella.

Liberalismit on hyvä tuntea koska niillä perustellaan kun elämämme ja yhteiskuntamme rakenteita hallitaan.

Liberalismien väliltä löytyy myös aikamme ratkaisevin vedenjakaja; ero kansalaisuuden sisältöön.

 Eurooppalainen liberalismien kuvaus

 Amerikkalainen nelikenttä on konservatiivin tekemä

- "authority" tarkoittaa tässä valtiota,

Maailmalla on pääasiassa - erityisesti Suomessa - vallalla yhden talousideolo...

 Kansalaistoiminnalle ja -vaikuttamiselle on mahdollista luoda älylaitteiden ja tietoverkkojen avulla kokonaan uusi suunta ja malli toimia.

Se tarkoittaa toki vastademokratiaa ja kansalaisuuden oppositiovoiman käyttöä, mutta pelkkä vastarinta olisi tyhmää.

Koskaan ennen ei näet ole ollut myös näin suurta mahdollisuutta hyvin asioiden kierteille, jotka ihmiset itse synnyttävät.

Kolmannen itsenäisyystaistelun tämä luku kertoo mistä uudessa kansalaisuudessa on kyse:

1. Aika siirtää huolet huomiseen ja välittää v...

Mihin menivät hyvät asemat tietotaloudessa

Michael E. Porter on kuvannut Suomen kilpailukykyparadoksin olevan siinä, että Suomi sijoittuu aina kilpailukykyä mittaavissa arvioissa kärkisijoille, mutta jää toteutuneen ´kilpailutuloksen’ tasolla huomattavasti alemmaksi.

Aikamme suurin möhläys on ollut menettää aluksi hyvät asemat tietoyhteiskunnan ja älykkään tuotannon kehittäjinä. Se johtui siitä, että yritimme uutta vanhoilla menetelmillä.

Tietoyhteiskuntaan mentiin teollisen yhteiskunnan meiningillä, koska...

Palaamme teollisen harharetken jälkeen oppipoika-kisälli-mestariaikaan tuotantojen pienentyessä älyteknologioiden myötä. Siis keskityksen ajasta yhteisöjen aikaan ja yhteisiin, omaehtoisin töihin. 

Emme samaan, vaan uuteen tapaan hyötyä toistemme osaamisesta.

Teollisen maailman työn historiassa on siirrytty kiltaperusteisesta työnjaosta korostamaan erityisasiantuntijuutta mutta tiedon ja osaamisen siirto on yhä tärkeämpää - elämänikäinen oppiminen.

Talous saa uusia muotoja ihmisen omaehtoisen ja itseorganisoi...