ELÄKEIKÄ ON IHAN MUUTA KUIN ENNEN
Kaikkein vanhimmistakin vanhenevat rohkeimmin ne, jotka kykenevät olemaan sinut myös tulevaisuuden kanssa.
MAAILMA MUUTTUI SUKUPOLVEN AIKANA
Syntyessämme 1940-luvulla ei ollut muovia, ei langatonta- ei älypuhelinta, ei, televisiota, tietokonetta, cokista, halpamatkoja, suuria autolauttoja, eipä juuri lento- eikä edes ulkomaan matkoja, ranskiksia, sähköjunaa, moottoritietä, valmisruokaa, työsuhdeautoja, luottokortteja, ehkäisypillereitä, antibiootteja, kamferia kummempia särkylääkkeitä, tamponeja, terveyskeskuksia, peruskoulua, viisi päiväistä työ- ja kouluviikkoa, vippifirmoja, hitechia, avaruusaluksia, muovikasseja, farkkuja, play stationia, pesukonetta, internetiä, rock´n rollia, metroa, jauhomakkaraa, grilliä, etäopetusta, elementtitaloja, sähköautoa, robotteja ei algoritmeja eikä bittejä...
Tuotteet ovat muuttuneet mutta niin myös vanha kuluttaja
Vanhat kuluttavat nuoria enemmän
KAHDELLAKOLMESTA +65 VUOTIAASTA ON VARAA
Vuonna 1985 kulutus oli korkeimmillaan 40–44-vuotiailla.
Tänään kaksi suurinta kulutusikäryhmää ovat 59-64-vuotiaat ja 69-74-vuotiaat.
Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan yli 64-vuotiaiden kulutusmenot kasvoivat vuosina 2012– 2016 lähes 14 prosenttia.
Väestön ikääntyminen vaikuttaa ikääntyvien ihmisten tarpeiden ja entistä paremman ostovoiman kautta (ns. silver economy = hopeatalous) merkittävästi koko kansantalouden kulutuksen tasoon ja kulutusrakenteeseen.
Jo vuonna 2015 huomattavan ja edelleen kasvavan väestöosuuden vuoksi eläkeikäisten ja eläkeikää lähestyvien kotitalouksien kulutusmahdollisuudet ja kulutuskäyttäytyminen ovat merkittävässä roolissa yksityisen kulutuskysynnän muotoutumisessa. Yli 60-vuotiaiden kotitalouksien osuus yksityisestä kulutuksesta oli 29 prosenttia vuonna jo 2012, kun se 20 vuotta aikaisemmin oli huomattavasti pienempi, 17 prosenttia.
65-85-vuotiaiden jatketun keski-iän vauraus perustuu pääosin asuntovarallisuuteen. Monet meistä asuvat kaukana läheisistään isoissa asunnoissa kituuttaen menojensa kanssa.
Systeemi ei toimi hyvin. Suomesta puuttuu mielikuvistusta ja vaihtoehtoja senioriasumisessa kuin muussakin ryhmän tuotekehittelyssä.
Helsingin Sanomatkin myönsi pääkirjoituksessaan vuosi sitten, että On aika ravistella pinttyneitä käsityksiä vanhuudesta: 75-vuotiaat ovat lähempänä keski-ikää kuin kuolemaa…Eliniän piteneminen hahmotetaan yleensä pidempänä vanhuutena, mutta totuus onkin jotain muuta: elämä on pidentynyt keskeltä.
Keski-ikä jatkuu 10–15 vuotta pidempään kuin 1990-luvulla.
Sitä kolmas elämä tarkoittaa ja siten sitä pitäisi kehittää.
Sanankäyttö kertoo.Eläkeläinen on vain melkein elossa
Eläkeläinen-sanan pohjana on eläke, joka puolestaan on johdettu vanhasta elää-verbistä.
Sana eläke mainitaan nykymerkityksisenä ensi kerran vuonna 1840 siihen asti käytettyjen ruotsalaisperäisten pensionin ja syytingin sijaan. Murteissa eläke tai elake on tarkoittanut paitsi elatusmaksua ja ylläpitoa myös esimerkiksi konkreettisia elintarpeita ja ravintoa. (Kirsti Aapala Kielitoimisto)
Substantiivikantaisten -ke-johdosten yleinen merkitystehtävä on ilmaista kantasanansa kaltaista asiaa.
NykySuomen sanakirassaa on yli 200 -ke-johdosta.
1930- luvulla -ke-johtimisten uudissanojen runsas määrä on saanut osakseen jopa pilkkaa.
Jo vuonna 1934 Matti Jurva julkaisi iskelmän nimeltä Lauluke, jossa hän naureskelee -ke-johdosten muodikkuudelle: ”Missä kaksi juttelee, aina kaikuu -ke ja -ke. Kaikki on nyt vastiketta, soossikin on kastiketta, on vanha kieli pilalla, siks uusi on nyt tilalla¨…
Kantasana on siis elää, jonka kautta johtuu ke-päätteen mielikuva melkein muodosta, siis eläkeläinen on henkilö joka melkein elää.
1800-luvulta lähtien ”eläke” merkitsee määräajoin suoritettavaa elatusmaksua.
-Melkein elossa oleva elätettävä.
Pitäiskö meidän ryhtyä ELÄMMELÄISIKSI.
LISÄARGUMENTAATIO:
Sana SUOLAKE merkitsee esimerkiksi samaa kuin suolaruoho tai suolaheinä - melkein suolaa.
SYTYKE: vaimoke-sanaa käytetään puhuttaessa avovaimosta…
TURHAKE-sana on syntynyt 1980-luvulla kun SKDL:n eduskuntaryhmä vaati tuolloin erilaisia kertakulutushyödykkeitä verotettaviksi, ja näitä hyödykkeitä nimitettiin ryhmän kannanotossa turhakkeiksi ja haitakkeiksi.
HÄRPÄKE on leikillinen sana, joka merkitsee pienehköä laitetta tai vempainta.
SEISAKE on rautatiealan sana, joka merkitsee liikennepaikkaa, jolla ei ole hoitajaa ja jolla vain jotkut henkilöjunat pysähtyvät.
( Lähde; Johanna Viljanen Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto 2017)
KOLMAS ELÄMÄ TELEVISIO-OHJELMA; 3. tv-ohjelmakausi alkaa
Kaksi entistä pääministeriä, yrittäjät, kansanedustajat, julkkikset ja töitä tekevät eläkeläiset kertovat omasta muuttuneesta vanhuudestaan:
KOLMAS ELÄMÄ - käsityksemme vanhuudesta on vanhentunut, ALFATV keskiviikkoisin klo 20.30 lokakuussa 13.10.2021 lähtien. 30 min. Uusinta torstaina klo 17.00.
Vanha isäntä Veli-Antti Savolainen. Kolmas tuotantokausi , 8 osaa.
Ohjelman rinnalla ilmestyy myös kirja, 319 sivua.
