• Admin

ELÄKEIKÄISTEN TYÖLLISYYS KASVAA

Päivitetty: 22. syysk. 2021



Eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen on lisännyt ikääntyneiden työntekoa.

Yli 55-vuotiaiden työllisyys on parantunut 2000-luvulla merkittävästi. Viime vuosina erityisesti yli 63-vuotiaiden työtekoa on lisännyt vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu.

Ikääntyneiksi jo nimitellyssä 55–59-vuotiaiden ryhmässä työllisyysaste on noussut lähes 20 prosenttiyksikköä (vuonna. 2019 vuonna 78,8 %) vuosituhannen vaihteesta.

Samaan aikaan 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on kaksikertaistunut, ja vuonna 2019 se nousi uuteen ennätykseen ollen 55,9 prosenttia.


Vaikka koko työikäisen väestön työllisyysaste kääntyi viime vuonna prosenttiyksikön laskuun, tämän ikäryhmän työllisyysaste nousi pari prosenttiyksikköä koronasta huolimatta.

Jotta vanhuuden taloudellinen arvo ja jättihyöty euroissa ymmärretään, on syytä taas luetella luvut.

Olemme mukana työelämässä nykyisin aiempaa selvästi pidempään. Vuonna 1999 suomalaisista 55-64-vuotiaista kävi työssä 41 prosenttia. Nyt tuo luku on jo 65 prosenttia.

Ikääntyneissä on voimaa, tämä huonossa käytössä ole voimavara voi tuottaa merkittävää lisäarvoa kansantaloudelle. Kyseessä on myös valtava kuluttajaryhmä, jonka valinnat vaikuttavat suuresti yritysten menestymiseen. Seniorit tuovat yrityksille merkittäviä taloudellisen kasvun mahdollisuuksia ja työpaikkoja nuoremmille.


Yli 90 prosenttia yli 65-vuotiaista asuu omassa kodissaan. Miljoona ihmistä Suomessa hoivaa toinen toistaan. Eläkkeelle siirtyy toimintakykyisiä, älykkäitä, terveitä ihmisiä, jotka ovat potentiaalista työvoimaa.

Kyse on valtavan suuren mittaluokan asiasta. Oman taloudellisen etumme vuoksi kaikilla meillä erityisesti myös liike-elämällä että hallinnolla on ratkaiseva rooli kielteisen ja väärän käsityksen oikaisemissa; että ikääntyvä väestö olisi ”rasite” yhteiskunnille.


Kansantalouden kannalta on tietysti tärkeää kuinka paljon kolmannen elämän ihmisiä on; miten he käyttäytyvät markkinoilla ja millainen on heidän asemansa toisaalta tulonsiirtojen saajina ja julkisten palvelujen käyttäjinä ja toisaalta veronmaksajina.

Koronavuonna eläkkeellesiirtymisikä nousi reippaast

Viime vuonna nuorimmat vanhuuseläkkeeseen oikeutetut olivat alkuvuonna 1957 syntyneitä. Heidän vanhuuseläkeikänsä on kolme kuukautta edeltävää ikäluokkaa korkeampi, 63 vuotta ja 9 kuukautta.

Eläkeuudistuksessa sovittu vanhuuseläkkeen alaikärajan korottaminen on nostanut keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää ja vähentänyt vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrää.

Eläkkeellesiirtymisikä nousi poikkeuksellisen paljon vuonna 2020. Eläkkeelle siirryttiin viisi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2019. Suomalaisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 61,9 vuotta, neljä kymmenystä enemmän kuin vuonna 2019.


Muutos eläkehakemusten määrissä näkyi erityisesti koronakesän jälkeen. Vanhuuseläkehakemukset vähenivät elokuusta viime vuoden loppuun reippaasti, mistä osan selittänee korona.

– Suomalaiset myöhensivät eläkkeelle siirtymistään merkittävästi viime vuonna. Koronapandemia on saattanut vaikuttaa eläkeaikeisiin. Ehkä vapaa-aika ei houkuttele poikkeusoloissa, kun ei ole mahdollista matkustella ja harrastaa, arvioi kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskukses

Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut kolme vuotta vuosituhannen alusta. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2025 työeläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä.


Ikääntyneiden työllisyyskehitys vahvaa

Vaikka korona käänsi työvoiman työllisyysasteen laskuun, se ei näytä vaikuttavan samalla tavalla ikääntyneiden työllisyyteen.

60–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi jälleen vuonna 2020 uuteen ennätykseen (55,9 %). Kasvua edellisestä vuodesta on lähes kaksi prosenttiyksikköä.

Ikääntyneiden työllisyysasteen nousu on jatkunut pitkään. Erityisesti eläkeuudistuksessa sovittu eläkeiän nosto on pidentänyt työuria ja parantanut työllisyysastetta viime vuosina. Hyvästä kehityksestä huolimatta olemme edelleen muita Pohjoismaita jäljessä.

Lähde. ETK


Kaikki vanhat eivät voi hyvin

Meidän täytyy kuitenkin muistaa, etteivät kaikki ikääntyneet ole vahvoja, eivät vanhene onnistuneesti, eivät ole saavuttaneet hyvää vanhuutta, eivät nauti kolmannen iän vapauksista, eivät vanhene rohkeasti ja aktiivisesti eivätkä ole "tuottavia".

Eläketurvakeskuksen pari vuotta siteen tekemässä toimeentulokyselyssä kysyttiin kokemusta selviämisestä nykytulon mukaan. Vastauksista saa kahtia jakautuneen kuvan: joko pärjätään tai sitten ei.

Noin puolet eläkeläisistä koki toimeentulonsa kuitenkin kohtuullisen hyväksi. Kahdelle kolmasosalle jäi rahaa välttämättömyysmenojen jälkeen.

Hyvästä tilanteesta kertoo sekin, että 40 prosenttia eläkeläisistä säästää.

Melkein puolet eläkeläisistä ilmoitti kuitenkin jonkinasteisista toimeentulovaikeuksista. Noin viidennes kertoi joutuneensa tinkimään ruoasta, kulkemisesta tai kaikkein tyypillisimmin lääkkeistä ja terveydenhoidosta.

Pahan päivän varalle säästäminen on yleistä, mutta niin näyttää olevan säästöjen käyttökin.



Eläkeläiset eivät tulonjaossa ole yksi yhtenäinen ryhmä. Lähes 1,5 miljoonan eläkkeensaajan joukkoon mahtuu paljon pienituloisia ja heikommin pärjääviä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 pienituloisia eläkeläisiä oli 12,8 prosenttia, 174 000 eläkeläistä. Tämä joukko koostui ennen kaikkea työkyvyttömyyseläkettä saavista ja vain kansan- ja takuueläkkeen varassa olevista eläkeläisistä.


Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2016 vuoteen 2017 pienituloisten määrä kasvoi Suomessa 31 000 hengellä. Tästä eläkkeensaajien osuus oli karmea 20 000.


Pienituloisia eläkeläisiä on maassamme lähes 200 000.



KOLMAS ELÄMÄ - käsityksemme vanhuudesta on vanhentunut, ALFATV keskiviikkoisin klo 20.30 lokakuussa 13.10.2021 lähtien. 30 min. Uusinta torstaina klo 17.00


Vanha isäntä Veli-Antti Savolainen. Kolmas tuotantokausi, 8 osaa.







1 413 katselukertaa
Näyttökuva 2021-6-4 kello 19.36_edited.jpg

LIITY

KOLMAS ELÄMÄ  POSTITUSLISTALLE

TILAA UUTISKIRJE NIIN TIEDÄT kun uutta ilmestyy

KOLMAS  ELÄMÄ kirjan kansi
FACEBOOKISSA:
Näyttökuva 2021-2-11 kello 11.04.13.png
Näyttökuva 2020-10-5 kello 15.16.32.png
   Keskustele, kommentoi, debatoi, ota osaa!                             
Viimeisimm