ELÄKKEELTÄ TÖIHIN - mutta vain omasta vapaasta tahdosta





Tämän ELÄKKEELTÄ TÖIHIN idean näkökulma ei ole vain talous vaan vanhojen ansaitsema hyvä elämä, jossa vapaaehtoiset antavat panoksiaan yhteisölle oman tahtonsa mukaan.

Lähtökohtana on myönteinen suhtautuminen ikääntymiseen ei oikeuksien muuttaminen.

Miltä yhteiskuntamme näyttävät, kun yhä suurempi osa ihmisistä on yli 65-vuotiaita ja satavuotiaaksi eläminen on normaalia?

Kun elämme niin paljon pidempään pitäisikö meidän olla "tuottavampia" - siis tehdä työtä?

Nyt tuottavuutta laskiessa ei oteta huomioon eläkeikäisten tekemää vapaaehtoistyötä (noin 750 miljoonaa euroa), ei omaishoitoa (noin 350 miljoonaa euroa) ei edes isovanhemmuudenkaan taloudellista arvoa (n. 500 miljoonaa)...

Julkisudessa on taas kieli-ikärasismi kukkinut "vanhempien ikäluokkien" aiheuttamana rasituksena huomisen taloudelle.

Kolmas elämä muodostaa huomattavan osan elinkaarestamme. Silti ainutkaan maa ei ole ryhtynyt vielä kunnolla toteuttamaan ”kaikenikäisten yhteiskunnan" edellyttämää politiikkaa.

Vanhemmat ihmiset ovat viisaita, heillä on kokemusperäistä tietoa ja vastuuntuntoa. Koko maailman sivun kokemus on ollut kysyttyä tavaraa, Mannerheim, Paasikivi, Kekkonen, Biden… esimerkkejä mainittuna.

Urho Kekkonen ja Juho Kusti Paasikivi johtivat Suomea yli 80-vuotiana.


Aivotutkimus kertoo, että ihmiset oppivat uutta vielä yli kahdeksankymppisenä siinä missä nuorempikin. Jos homma sujuu hitaammin, sen paikkaa kokemuksen tiedolla, elämästä hankitulla viisaudella.

Haluavatko lapsemme olla 30–50 vuotta ”eläkkeellä”?

Mitä he tekevät silloin? Miten siitä huoltosuhteesta selvittäisiin?

Joudumme pohtimaan kuinka rahoitamme huomisen yhteiskunnan, miten hoidamme yrityksiä kun nuorten määrä vähenee Euroopan kaikissa maissa. Ja minkälainen on työpaikan toimintafilosofia kun ensi kertaa historiassa työelämään osallistuu viisi sukupolvea yhtä aikaa.


Tilastokeskuksen 2016 työvoimatutkimuksen mukaan

vanhojen työllisyysaste oli:

• 63–67-vuotiailla 18 prosenttia, yli 90 000 ihmistä.

• 68–69-vuotiailla 10 prosenttia, 15 000 ihmistä.

• 70–74-vuotiailla 7 prosenttia, mikä vastaa 20 00ihmistä.

Tilastoissa ei näy yli 20 000 eläkeikäisen yrittäjän tekemä

työ.

(Jari Kannisto ETK)


Vanhat-ikäääntyneet-seniorit ovat voimavara sillä ikärakenteen muutoksesta seuraa myös myönteisiä mahdollisuuksia. Puhe elätettävistä ja huollettavista, taakasta, eläkekulupommeista antaa sukupolvien keskinäisistä suhteista väärän ja yksipuolisen kuvan.

Vanhentunut kuva vanhuudesta korostaa sukupolvien välisiä nokkimisjärjestyksiä ja luo ristiriitoja ilman perustetta.

Kansantalouden kannalta on tietysti tärkeää kuinka paljon kolmannen elämän ihmisiä on; miten he käyttäytyvät markkinoilla ja millainen on heidän asemansa toisaalta tulonsiirtojen saajina ja julkisten palvelujen käyttäjinä ja toisaalta veronmaksajina.


Ihmisen toimintakyky onkin tulevaisuudessa ikää määrittävämpi tekijä. Kolmannen elämään näkökulma voi rauhoittaa keskustelua väestön vanhenemisen aiheuttamista julkistaloudellisista rasituksista. Minäkin puhun "vanhoista" paljon voimavarana ja reservinä

Osa-aikainen tai projektiluontoinen työ kiinnostaa useita, sillä eläkkeellä halutaan nauttia myös ansaitusta vapaa-ajasta ja tehdä töitä itselle sopivina ajankohtina.

Senioreiden osaamista hyödyntämällä on mahdollista auttaa yrityksiä menestymään.


Senioriammattilaisten vankkaa osaamista voidaan käyttää myös työelämään vasta totuttelevien nuorten sparraajana ja tukena...


Työelämän muutoksen pitäisi seurata ihmisen luonnollisia vanhenemisen muutoksia eikä toisinpäin.


TEKNIIKAN IHMEET YLLÄTTIVÄT MEIDÄT

Suomessa korostunut ikääntyneiden kuluttajien panostus omiin lapsiin ja

lasten lapsiin samalla kun eettinen ja ekologinen kulutus on arvovalinta ja Isovanhemmuus ovat tärkeä osa elämää.


Korona-aika sai meidät käyttämään ja hyödyntämään tietoyhteiskunnan, jota nykyään digitalisaatioksi kutsutaan, itse asiassa jo kauan sitten syntyneitä hyviä mahdollisuuksia monin tavoin.

Etätyö, teams-zoom virtuaalikokoukset, johtivat ajan ja paikan merkityksen vähenemiseen. ja loivat uusia tapoja tehdä työtä. Kun huomatttiin, että laitteet, tietokoneet AI ja verkko olivat olemassa, päästiin kymmenen vuoden viiveellä, mutta nyt peninkulman saappailla astuen vihdoin asiaan.


Se edisti helpompaa elämää ja tuo taloudellista hyötyä. Digiloikka sai siivet alleen ja muuttaa maailmaa ja myös lähitaloutta ja yhteydenpitoa pysyvästi myös eläkkeellä ja yhteyksissä vaikkapa lastenlapsiin. Monipaikkaisuus, eli asuminen ja työssä käyminen useissa paikoissa on yleistynyt jo pitkään mutta kiihtyi koronan myötä. Huomattiin kuinka tyhmää on ajaa toimistoon kahviseuran vuoksi kun kotona töitä tehdessä säästyy matkakulut ja -aika.

Tulevaisuudessa toimistot kutistuvae vamasti ja muuttuvat työtorien suuntaan jossa omat territoriot muuttuvat yhteiseksi tilaksi. Amerikkalainen konsulttiyhtiö McKinseyn jo viime kesänä tekemän tutkimuksen mukaan yritysten johtajat suunnittelivat vähentävänsä toimistotilaa jatkossa keskimäärin 30 prosenttia.

Työnantajat ovat kuluja räknätessään huomanneet, että toimitilaa voi supistta huomattavasti ja säästää kuluja, Työn tehosta ei ole kuulunut itkua.

Kaupungeissakin voi yleistyä omavaraisempi ja yhteisöllinen ”maaseutumainen” asuminen ja harvemmin asutuilla seuduilla puolestaan keskittynyt, ”kaupunkimainen” toiminta.

Mutta uusi ei ole kiinnion vanhoista tavoista toimia ja ajatella. UUsi on mahatva mahdollisuus


Ikäääntyneille tämä työn kehitys tarjoaa kivat työolot ja helpon tavan toimia missä ja milloin vain kun kyse on tietotyöstä. Saatamme joutua ratkomaan sosiaalisen kontaktin ongelmia kokonaan uudella tavalla.

Suuret ikäluokathan ovat myös ensimmäisiä veteraanidiginatiiveja, joiden kuluttamisessakin korostuu teknologiaverkkokaupat, ostokanavat, älykommunikaatio ja muut digitaaliset laitteet, tietokone, kodin internet yhteys ja älykäs matkapuhelin koetaan välttämättömäksi kuten kaikenikäisen keskuudessa.


Ikä- ja sukupuolikohtaiset erot verkko-ostamisessa ovat Suomessa enää vähäisiä alle 75-vuotiaiden keskuudessa.

ROBOTIT JA IHMISET.

Kauppa muutti koronan myötä keittiön pöydälle, työ saunakmmariin tai sivuhuonessen kotona ellei peräti terassin puolelle.

Tekninen muutos johtaa myös vaikkapa koko liikenteen mullistumiseen, ensimmäiset ilman kuljettajaa liikkuvat autot ovat jo liikenteessä. Kymmenen vuoden kuluttua ne ovat massatuotannossa.

Tämä ja lisääntyvä jakamisen talous mullistaa esimerkiksi auton omistamisen idean, poistaa parkkilaitoksia ja muuttaa koko kaupunkirakenteen tilaa.


AUTO TULEE HELPOMMAKSI AJAA VANHANAKIN


Tämä pelaa asioita myös vanhojen parempien päivien lukuun.


844 000 suomalaista suunnittelee maalle muuttoa, 74 % suunnitteli jo ennen koronaa kotimaan lomailua

Peräti 41 prosenttia suomalaisista suunnitteli jo ennen koronaepidemiaa muuttavansa maalle tai ainakin haluaisi muuttaa, jos voisi.

/Sanomalehti Maaseudun Tulevaisuus 2019 syksy.



Eläkkeeltä töihin – kokemus käyttöön ja talous kuntoon (2020–2022) on Eläkeliiton elokuussa 2020 käynnistämä kehittämishanke. Hankkeen tavoitteet ovat eläkeläisköyhyyden vähentäminen ja eläkeläisten hyvinvoinnin lisääminen.

Hankkeessa rakennetaan keinoja työpaikkojen monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja ikääntyneiden kansalaisten työkokemuksen ja hiljaisen tiedon paremmaksi hyödyntämiseksi suomalaisessa työelämässä.





805 katselukertaa
   Keskustele, kommentoi, debatoi, ota osaa!                             
Näyttökuva 2020-10-5 kello 15.16.32.png
FACEBOOKISSA:
Näyttökuva 2021-2-11 kello 11.04.13.png
KOLMAS  ELÄMÄ kirjan kansi
Näyttökuva 2021-5-8 kello 11.59.05.png