• Admin

Hyviä uutisia: ELÄKEVARAT KASVAVAT KOHISTEN

Päivitetty: 10. syysk. 2021


ETK

Eläkevaroilla ja niiden kasvulla turvataan tulevia eläkkeitä.


Ne ovat eläkevakuutusyhtiöiden hoidossa olevaa julkista omaisuutta.


Eläkerahastot ovat kasvaneet parin viimeisen vuosikymmenen aikana ennätyksellisen suuriksi, ja niihin kertyvästä rahamäärästä on muodostunut Suomen muhkein pääomakeskittymä.






Toiset haluavat paisuttaa rahastoja entisestään, toiset taas käyttää niitä eläkkeisiin – eli siihen, mihin varat on alun perin tarkoitettukin.

Vuoden 2021 toinen vuosineljännes jatkui eläkevarojen kasvun suhteen alkuvuoden linjoilla: työeläkejärjestelmän rahoituksen osana toimivat sijoitusvarat kasvoivat vuosineljänneksen aikana noin 8 miljardilla eurolla ja olivat kesäkuun lopussa yhteensä 241 miljardia euroa.

Eläkevarojen määrä nousi yli 200 miljardin euron vasta kolme vuotta sittern. Suomalaisten työeläkevaroja oli 202,0 miljardia euroa vuoden 2018 vastaavana aikana (30.6.). Varojen määrä nousi silloin 2,4 miljardia euroa verrattuna vuoden ensimmäiseen neljännekseen, nyt siis yli kolme kertaa enemmän

ELÄKEVARAVAKUUS

Kun Suomi liittyi Euroopan unionin talous- ja rahaliittoon, EMU:un ja myöhemmin otti käyttöön euron, se sitoutui kasvu- ja vakaussopimukseen, jossa määriteltiin jäsenmaiden julkista alijäämää ja velkaa koskevat kriteerit. Julkisen talouden alijäämä saisi olla enintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta ja julkinen kokonaisvelka maksimissaan 60 prosenttia BKT:sta.

Bruttokansantuote, BKT on maassa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen yhteenlaskettu arvo – eli kansantalouden kokonaistuotannon arvo.


Kansanedustaja Kimmo Kiljusen mukaan eläkerahastoista saatiin EMU-ehtojen täyttämiseen ratkaiseva tuki, koska työeläkeyhtiöt kuuluvat kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin.

Esimerkiksi vuonna 2013 Suomen julkinen alijäämä oli noin kolme prosenttia BKT:sta. Työeläkejärjestelmän ylijäämä oli kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, joten ilman eläkevarojen kasvattamista julkinen alijäämä olisi ollut viisi prosenttia.


Julkiset joukkovelkakirjat, joilla valtio ja kunnat ottavat eläkelaitoksilta lainaa, katsotaan puolestaan julkisyhteisöjen keskinäiseksi velaksi. Siltä osin EMU-kriteerien mukainen kokonaisvelka ei lisäänny.

ETK

KÖYHYYS

Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkeläistä, joista iso osa on köyhiä. Melkein kaksi kolmasosaa heistä saa eläkettä alle 1 500 euroa kuussa. Reilut 100 000 eläkeläistä on pelkän kansaneläkkeen varassa.


Eläkeläisköyhyys on yleisintä vanhimmissa ikäluokissa ja erityisesti iäkkäiden naisten keskuudessa. Naisten pienemmät eläkkeet johtuvat työmarkkinoilla sukupuolisyrjinnästä ja lyhyemmistä työurista.

Kansaneläkkeen kehitys ei olekaan pysynyt yleisen palkka- ja hintatason nousun mukana. Jotta kansaneläkkeen ostovoima olisi samalla tasolla kuin 1990-luvun alussa, tulisi sen olla vähintään 200 euroa kuukaudessa nykytasoa suurempi.


Sekä kansaneläkkeen että takuueläkkeen tasoa tulee korottaa tuntuvasti pienituloisten eläkeläisten aseman parantamiseksi.


PITKÄN TÄHTÄIMEN PÄÄMÄÄRÄN tulisi olla, ettei kenenkään kuukausittainen eläke jää alle tuhannen euron

Suomessa työeläkkeiden tason kehitys on sidottu työeläkeindeksiin, joka takaa eläk- keiden ostovoiman säilymisen. Nykyinen työeläkeindeksi on muodostettu siten, että kuluttajahintojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkkojen muutoksen osuus 20 prosenttia. Tämä käytäntö on ollut voimassa vuodesta 1996.

Nykymuotoisen työeläkejärjestelmän alku- vuosina 1962–1977 työeläke seurasi palkkaindeksiä. Vuosina 1978–1995 käytössä oli niin sanottu puoliväli-indeksi, jossa sekä palkkojen että hintojen muutoksen painoker- roin oli 50 prosenttia.

Vastaavan kaltainen yhdistelmäindeksimalli on käytössä useissa EU- tai OECD-maissa.

TYÖSSÄ PYSYTÄÄN JA AIOTAANKIN PYSYÄ PIDEMPÄÄN

ETK

Työtä tekevien alle 68-vuotiaiden eläkeläisten määrä on noussut rajusti vuosikymmenessä.

Eläkeaikeet ovat myöhentyneet selvästi. Vuonna 2008 noin 70 prosenttia vastaajista aikoi eläkkeelle alle 64-vuotiaana ja vain vajaa 30 prosenttia 64-vuotiaana tai vanhempana.

Keskimäärin eläkkeelle aiottiin 62 vuoden 8 kuukauden iässä.


Vuonna 2018 tilanne oli päinvastainen: vain vajaa 30 prosenttia aikoi eläkkeelle alle 64-vuotiaana, ja 64-vuotiaana tai myöhemmin eläkkeelle aikovien osuus oli 70 prosenttia. Keskimääräinen aiottu eläkeikä vuon- na 2018 oli liki kaksi vuotta korkeampi kuin vuonna 2008, 64 vuotta 7 kuukautta. (Satu Nivalainen ETK)

 




1 761 katselukertaa
Näyttökuva 2021-6-4 kello 19.36_edited.jpg

LIITY

KOLMAS ELÄMÄ  POSTITUSLISTALLE

TILAA UUTISKIRJE NIIN TIEDÄT kun uutta ilmestyy

KOLMAS  ELÄMÄ kirjan kansi
FACEBOOKISSA:
Näyttökuva 2021-2-11 kello 11.04.13.png
Näyttökuva 2020-10-5 kello 15.16.32.png
   Keskustele, kommentoi, debatoi, ota osaa!                             
Viimeisimmät