• Admin

KATSO OMAAN TULEVAISUUTEESI - ELÄKEIKÄ ON SEN PISIN JAKSO

KATSO VIDEO NYT: mukana gerontologian professori emerita Marja Jylhä, puhemies, Matti Vanhanen, vanhusasiames Irene Vuorisalo, Anssi Kemppi ja asian esittelijänä Veli-Antti Savolainen ja Markku Veijalainen. Kerromme koko sukupolven tarinan juonen myös esseenä.

KOLMAS ELÄMÄ TV-OHJELMAT: näillä sivuilla nähdään OHJELMAT 3 JA 4.KAUSI.

Tämä tv-ohjelma kokoaa asiat yhteen maan parhaiden asiantutkijoiden kanssa.





KOLMAS ELÄMÄ on jatkuvaa monikanavatietoa hyvinvoiville vanhoille.

Kolmas elämä monikanavaohjelma on jo kolmen vuoden ajan kertonut televisiossa, kirjana, netissä Facebookissa ja youtubessa, näillä sivuilla ja muissa nettijulkaisuissa - sekä lehdissä ja Veli-Antti Savolaisen kirjana kuinka paljon eläkepäivät ja ikäihmisten elämä on yhden sukupolven aikana muuttunut.

Nyt tulee ohjelma joka kokoaa yhteen tärkeimmät teemat siitä mikä meitä odottaa uusilla vanhoilla päivillä…

Se, miltä elämä tuntuu tänään, ei kerro paljoakaan siitä, miltä se tuntuu 40 vuoden päästä. Nuoresta tulee vanha.

Mutta mitä matkalla tapahtuu?


KUINKA ME PÄRJÄSIMME? SUKUPOLVIEN ARVIO

Eläkeläiset kantavat yhteiskuntaa vapaaehtoistyössä, isovanhempina, kuluttajina ja rajusti kasvavassa määrin myös eläkeläistyöläisinä.


Me vanhat toivomme, että ymmärrettäisiin, että vaikka ruumiimme haurastuu ei mieleemme samalla tule vikaa vaan olemme elämän kokeneita ja paljon nähneitä. Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo tiivistää. toiveemme hyvin...

Eläkeläiset kantavat yhteiskuntaa vapaaehtoistyössä, isovanhempina, kuluttajina ja rajusti kasvavassa määrin myös eläkeläistyöläisinä.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen pitää tätä työhalua hyvänä asiana..

Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi on johtanut Eläkkeeltä töihin -kampanjaa ja on vakuuttunut eläketyön eduista kaikille

KATSO OHJELMA: ONKO KÄSITYKSEMMEVANHUUDESTA VANHENTUNUT?

Kolmas elämä ohjelma on kolmen vuoden ajan kertonut kuinka paljon eläkepäivät ja ikäihmisten elämä on yhden sukupolven aikana muuttunut. Katsotaanpa meitä vaikkapa aikamme suurimman muutoksen, kulutuksen, kautta.


KOLMAS ELÄMÄ on monikanavatietoa hyvinvoiville vanhoille.

Veli-Antti Savolainen kohtaa ohjelman loppupuoliskolla Tampereen yliopiston gerontologian professori emerita, Marja Jylhän . Jylhä toimii Gerontologian tutkimuskeskuksessa ja mutta jatkaa myös työtään osapäiväisessä professorin tehtävässä.

Professori puhuu hyvin suoraan...

MIKÄ ON KOLMAS ELÄMÄ MONIMEDIA

ME KOLMASIKÄISET

- Olemme vanhoja ja siksi viisaita.

- Nuoriksi me emme tule -mutta te tulette vanhoiksi…


Kolmas elämä kertoo uudesta pidentyneestä ja paremmasta vanhuudesta; eläkeläisistä pitkän elinajan oloissa koronakuoleman uhan alla.

Tämä on monimuotoinen ja monessa kanavassa jaettava kirjasto, media ja promootio.

– Kolmas elämä on minun sukupolvelleni, suurille ikäluokille syntynyt uusi elämä - joka ei vastaa vanhaa vanhenemisen kuvaa, tuottaja Veli-Antti Savolainen sanoo.

Hänen mukaansa käsitys vanhuudesta on syytä päivittää, koska parissa sukupolvessa on tullut lisää ikää 25-30 vuotta

– Olemme terveempiä vanhana ja kaksi kolmesta suomalaisesta eläkeläisestä muodostaa vauraudeltaan suurimman kuluttajaryhmän.


Eläkeikäisistä joka kymmenes, 130 000 tekee töitä ja 20 000 jatkaa yrittäjinä.

Eläkeläisiä oli 1,6 milj. 2019.


-------------------------------------------------

Juoni

Ote Veli-Antti Savolaisen kirjasta Kolmas elämä -riskiryhmän elämänkerta.

Readme 2021. Copyright.





Meihin tarvittiin tyttö, sotilas ja pariutuminen. Viisi vuotta kestäneen kolmen sodan jälkeen nuoruutensa menettäneet miehet palasivat kotiin laittamaan lapsia, maksamaan hävityn sodan itsenäiset korvaukset ja rakentamaan jälleen

maan, josta parhain osa oli pakkoluovutettu idän viholliselle – ikuisiksi ajoiksi.




Maa oli köyhä, ja se joutui sijoittamaan kymmeneksen

verran pakolaisia ja asuttamaan sotamiehet. Ensimmäinen

sukupolvi siirsi siirtoväelle ja sodan sankarinuorille vähästään.

Sitä varten tehtiin isojako; maareformi ja huoneet

jakava vuokralaki, jossa asumis- ja maaomaisuus jaettiin

ja vähät rahat leikattiin puoliksi.


Sodan päätyttyä arki oli ankea, ruoka oli säännösteltyä ja

vihollisen tukema vallankumous oli uhkana. Sitten syntyivät

lapset sadoin tuhansin. Toivokin syntyi uuden elämän

myötä, vaikka vainolainen vahti Tornista maan elämää.

Kehitysmaa rakensi koulut, asunnot, tehtaat, kadut,

kauppaliikkeet, tiet ja kansalaisoikeudet lähes tyhjästä. Se

alkoi ovelana palvelusväkenä elää tuottoisassa yhteistyöavunanto

suhteessa entisen vihollisen kanssa. Ystävyys

kuului sekin Sopimukseen.


Pian tuli kuitenkin todellisuus vastaan. Leipä ei riittänyt

kylmien pienten tilojen asukkaille. Heitä lähti laumoittain

leivän perään kaupunkeihin ja länsimaahan.

Sodan jälkeiset lapset oli kuitenkin saatu koulutettua ja

töihin, viidenneksen jäädessä vielä korkeampaan oppiin,

joka koski laajassa mitassa myös tyttöjä. Naisia oli siunattu

myös uudella vapaudella päättää omasta kehostaan

pillerin ja abortin kautta.


Nuoret näkivät uuden maailman, kun välimatkat ja aika

alkoivat lyhentyä television lähettäessä suoraa lähetystä

koko maailmalta ja Vietnamista.

Suurin osa vanhan ajan kasvatuksen saaneista lapsista

muutti oppiin kaupungin valoihin kohdatakseen myös kaupungin

houkutuksen keskioluen, vapaan rakkauden, rock ’n’

rollin, makeet kuteet, pitkän fledan ja opinto- ja asuntolainat,

jotka myöhempi iso inflaatio leikkasi pian pois. He astuivat

johtoon, valtion ja kuntien virkaan jo hyvin nuorina ja saivat

aikaan nopeasti hyvinvointiyhteiskunnan vailla vertaa.


Maailman pelastajasukupolvi siirtyi hyvään oloon, tehtaasta

ja taistolaisuudesta porvarilliseen elämään, ja kapitalisti

vapautti rahan kullan kahleista johdannaiseksi mielikuvitusmaailmaan,

jossa näkymätön käsi – virtuaalimarkkina alkoi

määrätä.