Köyhät vanhat: PUOLIMILJOONAA KITUUTTAA VANHOILLA PÄIVILLÄ

Päivitetty: kesä 8



HYVIÄ UUTISIA

Vuonna 2017 eläkeläisten toimeentulo oli keskimäärin 21 800 euroa vuodessa eli noin 1 800 euroa kuukautta kohden. Vuoteen 2000 verrattuna eläkeläisten tulot olivat kasvaneet reaalisesti 40 prosenttia.


Vuonna 2017 eläkeläisten pienituloisuusaste oli 60 prosentin rajan mukaan 14,1 prosenttia, hieman koko väestöä korkeampi. Alemman eli 50 prosentin rajan mukaan eläkeläisten pienituloisuusaste on puolestaan hieman alempi kuin koko väestössä.


Vuoteen 2000 verrattuna eläkeläisten ja myös koko väestön pienituloisuusaste on pysynyt suunnilleen ennallaan.


HUONOJA UUTISIA

Puoli miljoonaa eläkeläistä kituuttaa köyhyysrajan alapuolella.

Pienituloiset eläkeläiset ovat joutuneet hyvin tukalaan asemaan, jossa kansaneläkettä ja takuueläkettä saavien pienistä tuloista menee suhteettoman suuri osa terveyskuluihin.


Vanhat - erityisesti yli 74-vuotiaat, joutuvat ongelmiin jossa vaikeudet kasaantuvat. Köyhyys aiheuttaa helposti terveydellisiä ongelmia, sosiaalista eristäytymistä, yksinäisyyttä ja digisyrjäytymistä.


Eläkeiän köyhyyden merkittäviä tekijöitä voivat olla työelämän ulkopuolelle jääminen, työssäolovuosien työkyvyttömyys, aiempi pitkäaikaistyöttömyys, pienipalkkaisuus, sairaudet – tai näiden kaikkien yhdistelmänä huono eläkertymä. Pulmiin kuuluu myös kallis asuminen, peritty huono-osaisuus, mielenterveyden ongelmat sekä koronan kaltaiset yllättävät sattumat.

Köyhyys vanhalla iällä on siis suuri ongelma, 40 prosenttia eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 250 euroa kuukaudessa.

Kirkko kertoo, että suurin yksittäinen seurakuntien ruoka-avun asiakasryhmä on vähävaraiset vanhukset.Vuonna 2019 seurakuntien diakoniavastaanotoilla kohdattiin yli 150 000 yli 70-vuotiasta.


Pienituloisia eläkeläisiä on 174 000, kun pienituloisuuden raja yksin asuvien osalta on alle 1200 € kuukausieläke. Vaikeudet kasautuvat erityisesti paljon sairastaville.


Tilannetta ovat pahentaneet viimeaikaiset etuuksien indeksijäädytykset sekä lääkkeiden ja kela-matkojen omavastuuosuuksien nousu


Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL:n selvityksen mukaan 14–15 % yli 65-vuotiaista elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella.


Maksuhäiriöisiä 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli Suomessa vuonna 2019 28 600 henkilöä


Kantarin vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan 46 prosenttia 55–84-vuotiaista voisi harkita osa-aikaista palkkatyötä eläkkeellä ollessaan.


OSA 2

KÖYHYYS VANHOILLA PÄIVILLÄ VOI TULLA ETEEN KESKEN KAIKEN


-Eläkettä edeltävään aikaan verrattuna toimeentulo säilyy eläkkeelle siirryttäessä kohtuullisena ja pienituloisilla toimeentulo hieman nousee. Osalla eläkeläisistä köyhyys on kuitenkin pitkäkestoista, ilmenee Juha Rantalan väitöskirjasta 2020

Eläkeläisten toimeentulo säilyy kohtuullisena eläkettä edeltävään toimeentuloon verrattuna. Keskimäärin toimeentulo laskee eläkkeelle siirtymisen jälkeen kolmanneksen.


– Eläkevuosien aikana keskimääräinen toimeentulo säilyy myös melko vakaana, Rantala sanoo.


Rantala havaitsi väitöskirjassaan, että myös köyhyyden torjumisessa on onnistuttu kohtuullisesti. Pienituloisten eläkeläisten joukossa on kuitenkin ryhmiä, joiden ongelmana on pitkäkestoinen köyhyys.

– Kaiken kaikkiaan eläkevuosien toimeentulo ja köyhyys on usein yhteydessä eläkettä edeltävään aikaan. Pitkäaikaistyöttömyydestä, epätyypillisistä työsuhteista sekä yksin asumisesta syntyvät aktiiviajan toimeentulo-ongelmat jatkuvat eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin.


Yleisintä pienituloisuus on iäkkäiden yksin asuvien eläkeläisnaisten joukossa.





SUOMEN ON OLTAVA ENTISTÄ IKÄYSTÄVÄLLISEMPI MAA.


On tunnistettava väestön ikääntymisen tuoma muutos ei vain vaivana ja taakkana vaan myös mahdollisuutena. Ikääntyneet eivät ole vain palveluiden kohde vaan myös yhteiskunnan voimavara.


Marja Vaarama on täsmentänyt ikäsayrjinnän kahteen alueeseen: rakenteellinen ikäsyrjintä liittyy yhteiskunnallisten resurssien jakoon ja instituutioiden toimintatapoihin.


Kulttuurinen ikäsyrjintä puolestaan on yhteydessä arkipäivän puheisiin ja tekoihin sellaisina mukaviattomina ”itsestäänselvyyksinä”, joita ei useinkaan tunnisteta syrjinnäksi.


Kirkko ja Kaupunki-lehdessä huhtikuussa 2021 sosiaali- ja terveys­palvelujen vaikuttavuuden emeritaprofessori Marja Vaarama sanoi,että ”iäkkäisiin ihmisiin kohdistuu suomalaisessa yhteiskunnassa syrjintää, joka koostuu syrjivistä toimintatavoista, kielteisistä stereotypioista ja ennakkoluuloista.


Syrjivät asenteet ja käytännöt ovat syöpyneet niin syvälle kulttuuriin, ettem­me enää näe niitä.”


Käsitys, jonka mukaan 65 vuoden ikä on vanhuuden raja, on Vaaraman mukaan peräisin Otto von Bismarckin Saksasta 1800-luvun lopulta.


Eläkeiässä tulee eteen myös ikäviä taloudellisia yllätyksiä, terveys pettää, huijari iskee, puoliso menehtyy, perintöriidat ja käsittämätön tilanne jossa saatavien perintä ja luottokelpoisuus on annettu bisnesmahdollisuudeksi velan seuratessa sen suorittamisen jälkeen vielä vuosikausia luottotiedoissa!


Tulot pienenevät kaikilta kun joudutaan eläkkeelle, ihmiset voivat joutua ongelmiin, jos he eivät ole osanneet varautua tulotason tuntuvaan alenemiseen etukäteen.


Suomessa suhteellisen köyhyyden rajana pidetään yksin elävillä noin 1280 euron kuukausituloja. Puolet eläkeläisistä saa eläkettä alle 1500 euroa kuukaudessa ja neljällä kymmenestä eläke jää alle 1250 euroon kuukaudessa.


Suhteellisesta köyhyydestä kärsivät Suomessa eniten yli 75-vuotiaat naiset, joista 27 prosenttia kuuluu pienituloisiin.

OSA 3

ELÄKELÄISKÖYHYYS TORPPAANTUU KUN KOHDENNETAAN TOIMENPITEET


Eläketurvaa ei voida korjata universaalina, kaikkia koskevana etuna, eikä se ole tarpeenkaan suurituloisille eläkeläisille sillä Suomessa ei ole kattoeläkettä.

Ratkaisu eläkeläisköyhyyteen ei näissä oloissa ole mahdollinen kaikkien eläkkeiden tasoa nostamalla tai merkittävien alennusten järjestäminen kaikille yli 65-vuotiaille.

LLisätuki tulee kohdistaa vain niille vanhoille ihmisille, jotka sitä erityisesti tarvitsevat

Kaikilla ei mene Kolmannessa elämässään hyvin vaikka eläkeläiset voivat paremmin ja ovat vauraampia kuin koskaan ennen Suomen historiassa.


Tärkein toimenpide eläkeläisköyhyyden nitistämisessä on kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tason nostaminen pienituloisimmille. Myös asiakasmaksuja ja lääkekustannuksia tulee korvata nykyistä enemmän kaikkein köyhimmille.


ELÄKKEELTÄ TÖIHIN


Suuri osa eläkeläisistä haluaisi myös tehdä työtä ainakin osa-aikaisesti, sille pitää synnyttää mahdollisuus. Se tulisi käyttää mahdollisuutena. Se auttaisi torppamaan osaamispulaa työpaikoilla.


Tietoisku:

ELÄKELÄISKÖYHYYS TORPPAANTUU KUN KOHDENNETAAN TOIMENPITEET
  • Eläkeiän köyhyyden merkittäviä tekijöitä voivat olla työelämän ulkopuolelle jääminen, kotiäitiys, työkyvyttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, pienipalkkaisuus, sairaudet – tai näiden kaikkien yhdistelmä.

  • Pulmiin kuuluu myös kallis asuminen, peritty huono-osaisuus, mielenterveyden ongelmat sekä koronan kaltaiset yllättävät sattumat.

  • Köyhyys vanhalla iällä on suuri ongelma, 40 prosenttia eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 250 euroa kuukaudessa. Kirkko kertooo, että suurin yksittäinen seurakuntien ruoka-avun asiakasryhmä on vähävaraiset vanhukset.Vuonna 2019 seurakuntien diakoniavastaanotoilla kohdattiin yli 150 000 yli 70-vuotiasta.

  • Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL:n selvityksen mukaan 14–15 prosenttia yli 65-vuotiaista elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella.

  • Maksuhäiriöisiä 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli Suomessa vuonna 2019 28 600 henkilöä

  • Vanhat erityisesti yli 74-vuotiaat, joutuvat ongelmiin jossa vaikeudet kasaantuvat. Köyhyys aiheuttaa helposti terveydellisiä ongelmia, sosiaalista eristäytymistä, yksinäisyyttä ja digisyrjäytymistä.

  • Pienituloisia eläkeläisiä on 174 000, kun pienituloisuuden raja yksin asuvien osalta on alle 1200 € kuukausieläke. Vaikeudet kasautuvat erityisesti paljon sairastaville.


Hankkeessa rakennetaan keinoja työpaikkojen monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja ikääntyneiden kansalaisten työkokemuksen ja hiljaisen tiedon paremmaksi hyödyntämiseksi



Eläkkeeltä töihin – kokemus käyttöön ja talous kuntoon (2020–2022) on Eläkeliiton elokuussa 2020 käynnistämä kehittämishanke. Hankkeen tavoitteet ovat eläkeläisköyhyyden vähentäminen ja eläkeläisten hyvinvoinnin lisääminen.

Hankkeessa rakennetaan keinoja työpaikkojen monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja ikääntyneiden kansalaisten työkokemuksen ja hiljaisen tiedon paremmaksi hyödyntämiseksi suomalaisessa työelämässä.



1,122 katselukertaa
   Keskustele, kommentoi, debatoi, ota osaa!                             
Näyttökuva 2020-10-5 kello 15.16.32.png
FACEBOOKISSA:
Näyttökuva 2021-2-11 kello 11.04.13.png
KOLMAS  ELÄMÄ kirjan kansi
Näyttökuva 2021-5-8 kello 11.59.05.png