• Admin

Kiinnostus ansiotyössä käymiseen vanhuuseläkkeellä kasvaa koko ajan

Päivitetty: 2. helmik.

Eläkkeellä ollaan kiinnostuneita osallistumisesta työelämään kunhan työ on mahdollista sopeuttaa omiin voimiin eli voi olla pätkätyön luonteista eli osa-aikaista.

Vain marginaali-osa ikääntyvistä voisi harkita kokopäivätyössä käymistä vanhuuseläkkeellä ollessaan. Tämä voisi tulla kyseeseen ainoastaan neljälle henkilölle sadasta kertoi jo EETU ry:n tutkimus vuodelta. 2019.


Sen jälkeen mm. Eläkeliiton ja Kevan teettämät tutkimukset kertovat samaa eläkeläiaten intoa palata vapaaehtoisen ja määrältään itselle sopivan työn piiriin. Asia alkaa nousta myös poliittiselle asialistalle työvoimapulan ja osaajien puutteen kasvaessa.

Ikääntyneiden työllisyysasteet ovat Suomessa selkeästi Pohjoismaisia verrokkimaitamme alempana, joten kysei- sen työvoimapotentiaalin parempi hyödyntäminen on mahdollista.


Kysymys osa-aikaisesta työssä käymisestä tuotti toisenlaisen tuloksen. Lähes joka toinen (46 %) voisi harkita sitä.

Sen jälkeen into on siis vielä kasvanut.



Ikä on yhteydessä kiinnostukseen käydä ansiotyössä vanhuuseläkkeellä. Nuorimpien eläkeikö aikaa vasta. Harkitsevien; (55–59-vuotiaat) selkeä enemmistö (59 %) voisi harkita osa-aikatyön tekemistä eläkkeellä.

Kiinnostus ansiotyötä kohtaan vähenee iän myötä.



Kuitenkin 70-74-vuotiaistakin yli 40 prosenttia sekä 75-79-vuotiaista joka kolmas ja 80-84-vuotiaista useampi kuin joka neljäs voisi ainakin harkita osapäivätyön tekemistä.

Nykyisistä eläkeläisistä kaksi viidestä (42 %) voisi olla kiinnostunut osa-aikatyöstä, mutta vain kaksi prosenttia kokopäivätyöstä.


Houkutus käydä ansiotyössä eläkkeellä ollessa on lisääntynyt. edelleen kertovat uudemmat tutkimukset Vuonna 2010 44 prosenttia kaikista tutkimukseen osallistuneista kertoi olevansa kiinnostunut työskentelystä. Nyt puhutaan niukasta sellaisesta, mutta kuitenkin enemmistöstä (50 %).

Evan tutkimuksen mukaan palkkatuloja on jopa joka kymmenennellä täysipäiväisellä eläkeläisellä eli noin 115 000 henkilöllä. Vastikään eläkeikään tulleista 65–69-vuotiaista jopa 18 prosenttia on saanut palkkatuloja viimeisen vuoden aikana. Palkkaa saaneiden määrä on kasvanut noin 83 000:lla vuosina 1995–2018.



Eläkeläisten palkkatulojen mediaani on 2 000 euroa vuodessa. Lähes 60 000 henkeä tienasi viime vuosikymmenen lopulla jotain euron ja kahden tuhannen euron väliltä. Eläkeläisten palkkatulojen mediaani on noin 2 000 euroa vuodessa. Lähes 60 000 henkeä tienasi jotain euron ja kahden tuhannen euron väliltä,

23 000 eläkeläistä tienasi vähintään 10 000 euroa. Näistä 12 000 ansaitsi lähes 19 000 euroa.

Työskentely eläkkeen ohessa ei siis näytä johtuvan siitä, että pientä eläkettä pitäisi paikata palkkatuloilla. Sen sijaan terveiden elinvuosien määrä on kasvanut. Nykyään yhä suurempi osa vanhuuseläkeläisistä on työkykyisiä ja -haluisia.


Yksi keskeinen keino lisätä eläketyöläisten määrää on ikäjohtaminen. Yrityksen ikähaitari on saatava mahdollisimman laajaksi, ja se on koettava arvoksi yritykselle. Kaikkein tärkein asia on, että yrityskulttuuri tukee kaikenikäisiä työntekijöitä.

Työhönotossa yhtenä keinona anonyymin rekrytoinnin mahdollisuus voisi olla hyvä keino. Jos otettaisiin ikä pois hakupapereista, voidaan katsoa, miten osaaminen ja kokemus istuvat tehtävän vaatimuksiin.

Hyvä ikäjohtaminen on osa yrityksen vastuullisuutta. Yritykset ovat heränneet siihen, että henkilöstön moninaisuus on rikkaus, jolla varmistetaan osaavan henkilöstön saatavuus ja toisaalta viestitään yhteistyökumppaneille omaa vastuullisuutta.


KATSO KOLMAS ELÄMÄ SARJAN VIDEO ELÄKETYÖSTÄ



1 324 katselukertaa
Näyttökuva 2021-6-4 kello 19.36_edited.jpg

LIITY

KOLMAS ELÄMÄ  POSTITUSLISTALLE

TILAA UUTISKIRJE NIIN TIEDÄT kun uutta ilmestyy

KOLMAS  ELÄMÄ kirjan kansi
FACEBOOKISSA:
Näyttökuva 2021-2-11 kello 11.04.13.png
Näyttökuva 2020-10-5 kello 15.16.32.png
   Keskustele, kommentoi, debatoi, ota osaa!                             
Viimeisimmät