• Admin

MEISTÄ TULI RIKKAITA ASUNTOJEN AVULLA KUN INFLAATIO VIIMEKSI KOVAA LAUKKASI

Nykyeläkeläiset ovat historian varakkaimpia ja työteliämpiä


Suomessa tiedetään mikä Ukrainaa odottaa sodan jälkeen, alueita menee ja edessä on valtava jälleenrakennustyö sekä evakkojen asuttaminen uudelleen. Ukrainassa kaikkeen pitää lisätä nolla lisää koska se on Suomea suurempi maa.

Sodan jälkeen 1944- Suomen vaikein ongelma oli sijoittaa pojista miehiksi rintamalla kasvaneet miehet ja Karjalan pakolaiset.


Ratkaisuna isämme ja äitimme raivasivat kivikkoa pelloksi rintamamiestiloilla tai kyhjöttivät kaupungeissa pienissä aravissa evakossa

Sodanjälkeinen asutustoiminta niin maalla kuin kaupungeissa oli valtava isiemme ja äitiemme voimannäyte joka osui lapsuusvuosiimme.

Meistä nyt eläkeiässä olevista tuli aikuisina nykyiseen verrattuna halpojen asuntojen omistajia 1970-1980-lukujen inflaatioiden avittamina.

Jo vuonna 1975 omistusasujia oli Suomessa 42 prosenttia mutta 15 vuodessa omistaminen oli kasvanut rajusti; vuonna 1990 omistusasujia oli jo 82 prosenttia plus sadat tuhannet Ruotsiin menneet.


Sen seurauksena olemme nyt seitsenkymppisinä maan vaurain ikäryhmä - ”kohortti”. Samalla meitä on seurannut sosiaalinen nousukierre, jota mikään aiempi eikä jälkeinen sukupolvi ole kokenut.



ASUNTOVARALLISUDEN SYYT


Sodanjälkeinen välitön asuntorakentaminen keskittyi aluksi maaseudulle, mikä johti väestökeskuksissa asuntopulaan. Siirtoväen ja sotilaiden maareformin lisäksi tarvittiin huoneistojen jaon sijaan pysyvämpiä ratkaisuja kaupunkeihin.

Arava oli valtava menestystarina 1949-1970 ja vielä aluerakennuksen ajan Suomessa 1968-1990. Järjestelmän avulla on rahoitettu vuosina 1949-2005 kaikkiaan 727 000 asunnon rakentaminen, eli 47 prosenttia ennen kuin arava ”pantiin lihoiksi.”


Helsinki alkoi kasvaa rajusti.

Vuoden 1946 alun suuren alueliitoksen myötä Helsingin pinta-ala kasvoi noin 475 prosenttia, tällä Helsinkiin liitetyllä alueella asui noin 51 000 asukasta. Vuosien 1946 ja 1956 välisenä aikana Helsingin väkiluku kasvoi vielä 70 000 asukkaalla, nousten vuoden 1946 340 000 asukkaasta vuoden 1956 410 000 asukkaaseen.


Seuraavan haasteen kaupungille loi yhteiskunnan rakennemuutos ja voimistunut maaltamuutto, sillä Helsingin seudun väkiluku kasvoi 1960-luvulla noin 170 000 hengellä.


Vaikka elintaso on noussut selvästi 1960-luvuta lähtien oli asumisen taso vielä 50-vuotta myöhemmin samalla tasolla kun laskee palkan ja asunnon hankintahinnan suhdetta, viime vuosien sijoituskeinottelu ja asumistuet ovat huonontaneet tilannetta.


NYT


Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli reilusti yli kolme miljoonaa asuntoa, joista noin joka kymmenes oli vailla vakituista asukasta. Tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla lähes 130 000 asunnolla jo ennen koronaa. Miljonääreillä on chlllailukämppiä tyhjillään Helsingissä. Keskituloiset ja köyhät eivät enää pystyisi pääkaupunkiseudulla asumaan ellei Kelan asuntotukea olisi miljardimäärin jaossa.


Keinottelu ja yhteiskunnan tuki leimaa suomalaista asumista.

Asumisen tukia koko väestölle maksettiin vuonna 2019 yhteensä lähes 2,4 miljardia euroa, asumistukea sai yhteensä 831 324 henkilöä..

Koko väestöstä noin 15 prosenttia kuuluu ruokakuntaan, jolle maksetaan asumistukea.


Helsingissä yleistä asumistukea saa liki 20 prosenttia ruokakunnista. Turussa (24,5%), Joensuussa (24,4%), Tampereella (23,7%) ja Jyväskylässä (23,5%) ovat yleisen asumistuen saajien osuudet vielä suurempia.

VANHAT ASUKKAAT


Katsotaanpa kaikkein vanhimpien asuinolosuhteita. Lukujen kanssa eläkepommiajattelu purkautuu tässäkin.

75-vuotiaita suomalaisia on puoli miljoonaa, joista enemmistö asuu pientaloissa. Kolmasosa ikääntyneistä omakotiasujista asuu yksin.

Kaikista 75 vuotta täyttäneistä kotona asuvia on 93 prosenttia. Yli puolet 75 vuotta täyttäneistä asuu joko omakotitalossa, paritalossa tai rivitalossa. 43 prosenttia ikäihmisistä asuu kerrostalossa.

Hekään eivät siis ole ”hoivaongelma” koko ryhmänä vaan itsenäisesti eläviä kansalaisia.

Kotona asuvista 75 vuotta täyttäneistä vain hyvin pieni osa tarvitsee kotihoitoa. Säännöllisen kotihoidon piiriin kuului vajaat 57 000 ikääntynyttä vuoden 2017 lopulla (THL 2018), kun kotona asuvia vuona 2018 oli noin 475 000.


Vuonna 2000 haja-asutusalueilla asui Suomen asuntoväestöstä 17 prosenttia ja ikääntyneistä 20 prosenttia. Taajamissa asuu koko väestöstä jo 86 prosenttia ja ikääntyneistäkin 84 prosenttia.

Yksin asui 75 vuotta täyttäneestä asuntoväestöstä vuonna 2000 hiukan yli puolet, vuonna 2018 enää 47 prosenttia.

Iäkkäistä yksin asuvien osuus on siis laskenut 2000-luvun aikana neljä prosenttiyksikköä.

Elämme pidempään myös yhdessä.



1 734 katselukertaa
Näyttökuva 2021-6-4 kello 19.36_edited.jpg

LIITY

KOLMAS ELÄMÄ  POSTITUSLISTALLE

TILAA UUTISKIRJE NIIN TIEDÄT kun uutta ilmestyy

KOLMAS  ELÄMÄ kirjan kansi
FACEBOOKISSA:
Näyttökuva 2021-2-11 kello 11.04.13.png
Näyttökuva 2020-10-5 kello 15.16.32.png
   Keskustele, kommentoi, debatoi, ota osaa!                             
Viimeisimmät