• Admin

Osaajapula: MONI MIETTII MENNÄKÖ ELÄKKEELTÄ TÖIHIN

Päivitetty: 28. heinäk. 2021

Uusi kolmas elämä on pidentänyt vanhat päivämme mutta ei työvoima- ja eläkejärjestelyjä.

UUTINEN 26.7.2021:

Työttömyys vähenee vauhdilla ja samalla syntyy uusia työpaikkoja.

Tilastokeskuksen mukaan työssä käyviä oli kesäkuussa 121 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin kesäkuun aikana 79 000 eli 31 300 enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa.

Kaikkiaan kesäkuussa oli avoinna 145 300 työpaikkaa, mikä on 52 300 enemmän kuin vuosi sitten. Avoimia työpaikkoja on nyt tarjolla suhteessa työttömien määrään lähes ennätysmäärä.

Koronaviruksesta toipuvan elinkeinoelämän noususuhdanne näkyy myös työttömyyden roimana vähenemisenä Suomessa.


Positiivisia signaaleja varjostaa kuitenkin yritysten kasvava huoli osaavan työvoiman saatavuudesta. Se ei ole ongelmana poistunut koronapandemian myötä. Huhtikuussa pääkaupunkiseudulla tehtyyn kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 60 % raportoi kokevansa pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta.


Kyselyssä 56 % vastaajista ilmoitti, että osaavan työvoiman saatavuus vaikeuttaa yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehitystä.

Kolme yleisintä syytä yritysten rekrytointihaasteisiin olivat hakijoiden vähäinen työkokemus ja se että avoimiin tehtäviin ei ole ollut riittävästi hakijoita sekä kiristynyt kilpailu työntekijöistä.



Eläkeläiset pohtivat paluuta keikkaluoteisesti töihin, myös yrityksissä on suurta kiinnostusta hankkia osaamisvajeen kokeneita tilkitsijöitä takaisin hommiin. Suomessa jo 130 000 eläkeläistä ja 20 000 eläkeikäistä yrittäjää osallistuu työelämään. Vielä ennen sotia suomalaiset olivat Euroopan sairaimpien joukkoa. Mies eli noin 55 vuotta, kun odote on nyt 79,2 vuotta. Naisten elinikä on pidentynyt 62 vuodesta 84,5 vuoteen. Yhteiskunta on siksi muuttunut - asenteet eivät. Eläkeliitto, ja Suomen Yrittäjät ovat Sosiaali- ja terveysministeriön tuella aloittaneet asenneviestintäkampanjan, jonka tarkoituksena on muuttaa vanhentunut käsitys eläkeläisistä kansantalouden pommina.

ELÄKKEELTÄ TÖIHIN teema alkaa näkyä ja kuulua tämän vuoden aikana koko aktiivisen ikääntymisen, tämän kolmannen elämän, kirjona Kolmas elämä tv- ja radio-ohjelmissa, kirjana, Facebookissa, youtubessa ja eri kumppanien printti- ja webbijulkaisuina. Hankkeen viestinnän julkisuustekijöinä näkyvät vanhat tunnetut journalistit, nykyiset aktiivieläkeläiset Veli-Antti Savolainen, 72. ja Markku Veijalainen, 73. Lähes tuhat tv-ohjelmaa + 55 vuotiaille takavuosina MTV:lle juontanut Veijalainen ohjaa monikanavaiset Kolmas elämä ohjelmat, juontaja-reportteri Savolainen on kirjoittanut 300 sivuisen Kolmas elämä-kirjan ”jotta ainakin tietää mistä puhuu.”.

Kirja ja siihen liittyvät sadan tietoiskun digitaaliset lisälehdet ovat peruspaketti jo yli 20 vuotta pidempään elinaikaa saaneille vireille vanhoille. Ne avaavat silmät elämänmuutokseen, joka eläkeläisiä on kohdannut. Eläkeliiton jäsenet saavat kirjan jäsenetuhintaan uudesta liiton verkkokaupasta toukokuussa.

Yrittäjä Katja Noponen toimii hankkeessamme asiantuntijavalmentajana tarjoamalla tukea henkilöille, jotka tarvitsevat yksilöllistä opastusta uuden työn löytämisessä. Vuoteen 2022 kestävä rekrytointiosahanke tähtää 500 eläkeläisen työpaikan synnyttämiseen yrityksiin koko maassa. - Kampanjamme uudistaa koko eläkeiän kuvaa työn elämästä todistamalla vanhuuden olevan tuottava eikä kustannettava osa kansantaloutta. Eläkkeeltä töihin hanke luo työtä vapaaehtoisille palaajille osa-aikaisesti ja itselleen sopivista töistä kiinnostuneille. Samalla otamme esiin myös kipeitä vanhuuspoliittisia ongelmia kuten omaishoidon merkityksen ja kehittämistarpeet ja toisaalta eläkeläisköyhyyden, sanoo Eläkeliiton puheenjohtaja, tohtori Raimo Ikonen ​ -Hankkeen voima on siinä, että sen ideassa ovat mukana ikäryhmän itsekin edelleen toimessa olevat tunnetut kasvot ja nuoremman polven asiantuntijat sekä suurimman eläkeliiton jäsenkunta, Ikonen sanoo.


"Yhteiskunnassa tulisi hakea mahdollisuuksia parantaa terveydentilaa sellaisten lähestymistapojen avulla kuin terveys kaikissa politiikoissa: korostamalla saavutettavuutta ja aktiivisuutta kaikissa kansalaisten ympäristöissä, vahvistamalla sopeutumista ja kuntoutusta - mahdollisuuksia yksilöiden terveydentilaan samoin kuin mahdollisuuksia keventää taakkaa julkisessa talousdessa. YK on julistanut vuosien 2020--2030 terveellisen ikääntymisen vuosikymmeneksi.


Sitoutuminen terveellisen ikääntymisen YK: n vuosikymmeneen ja sen aiheeseen olisi pitänyt mainita neuvoston päätelmissä.epitude eli vanhuudenheikkous tulisi vaihtaa elinvoimaisempiin viiteen R:llä alkavaan sanaan renewal (elpyminen), rebirth (uudestisyntyminen), regeneration (uudistuminen), revitalization ( uudelleen elävöittäminen) ja rejuvenation (nuorentuminen).

Tämä yksinkertainen sanaleikittely osoittaa konkreettisesti suunnan, johon uudella kulttuurisella ikääntymisen ymmärtämisellä pyritään. Sadlerille kolmas ikä merkitsee nimenomaan uuden kasvun ja uudistumisen vaihetta. Hän kehottaa ihmisiä löytämään kolmannessa iässä tarkoituksellisemman elämän ja luomaan positiivisen kolmannen iän identiteetin..." - professori emeritus Simo Koskinen.


Positiivisen vanhenemisen mallin ainesosina korostetaan esimerkiksi ikääntyneitten itsensä toteuttamista, heidän toimijuuttaan, emotionaalisen vuorovaikutuksellisuuden tärkeyttä, ikääntyneiden identiteettikysymystä sekä ikääntyvien voimavaroja ja kontribuutiota yhteisölle. (Gergen & Gergen 2003


Ruotsalainen tutkija Lars Tornstam asetti jo vuosikymmnet sitten ikääntyneiden voimavarojen käytölle käsitteelle tiukat ehdot:


1. Ensiksikin täytyy olla tietoa eläkeeltä töihin tai muusta työmallista ja siitä tavasta, millä sitä voidaan käyttää hyväksi. Täytyy selvittää esimerkiksi, missä määrin ikääntyneellä henkilöllä on esimerkiksi työkykyä jäljellä ja myös se, millä tavalla tätä työkykyä voidaan hyödyntää.


2. Toiseksi täytyy olla tietty yksimielisyys siitä, minkä tavoitteen saavuttamiseksi vanhan ihmisen panosta tarvitaan. Esimerkiksi vanhan ihmisen jäljellä olevan työkyvyn käyttö omaishoidossa on sekä yhteiskunnan että perheen edun mukaista.


3. Kolmanneksi pitää olla halua ja tahtoa hyödyntää vanhan ihmisen voimavaraa. Työmarkkinatilanne ja ikääntyvän ihmisen oma halu saattavat estää ikääntyneen ihmisen työssä jatkamisen. Molemmat tahot sen sijaan voivat haluta ikääntyneen tekevän omaishoitotyötä.


Vanhan ihmisen voimavarat ovat merkittäviä potentiaalisia resursseja kun niiden merkitys hyväksytään myönteisesti niin työn antajan kuin -tekijänkin toimesta.




 

Eläkkeeltä töihin – kokemus käyttöön ja talous kuntoon (2020–2022) on Eläkeliiton elokuussa 2020 käynnistämä kehittämishanke. Hankkeen tavoitteet ovat eläkeläisköyhyyden vähentäminen ja eläkeläisten hyvinvoinnin lisääminen.

Hankkeessa rakennetaan keinoja työpaikkojen monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja ikääntyneiden kansalaisten työkokemuksen ja hiljaisen tiedon paremmaksi hyödyntämiseksi suomalaisessa työelämässä.



2 119 katselukertaa
Näyttökuva 2021-6-4 kello 19.36_edited.jpg

LIITY

KOLMAS ELÄMÄ  POSTITUSLISTALLE

TILAA UUTISKIRJE NIIN TIEDÄT kun uutta ilmestyy

KOLMAS  ELÄMÄ kirjan kansi
FACEBOOKISSA:
Näyttökuva 2021-2-11 kello 11.04.13.png
Näyttökuva 2020-10-5 kello 15.16.32.png
   Keskustele, kommentoi, debatoi, ota osaa!                             
Viimeisimmät