• Admin

ONKO ELÄKELÄINEN taas ”VANHA” KUN SUKUPOLVIONNI KÄÄNTYY?



Suuria ikäluokkia, edellisen maailmansodan jälkeen 1945-1955 syntyneitä suomalaisia on pidetty onnekkaiden ja onnellisten sukupolvena koska he ovat saaneet elää rauhan aikaa pidempään kuin edeltävät sukupolvet.

Samaan historian ajanjaksoon on osunut maailman ihmisten määrän kasvu nelinkertaiseksi, kulutusyhteiskunnan syntyminen ja taloudellisen kasvun alttarin asettaminen rahanpalvonnan ikuista nälkää varten.


Suurten ikäluokkien elämän kulku oli etenemistä tilallisesta ja kulttuurisesta ahtaudesta sosiaaliseen nousuun, jonka mahdollisti pitkä  työura ja naisten aseman miesvaltaa koskeva kumous lähes kaikilla elämän alueilla.

Lapsena he ovat saaneet perinteisen autoritaarisen kasvatuksen ja elneet suurilapsisissa perheissä , joista yli puolet sai elantonsa maataloudesta.

Heidän vanhemmistaan noin 90 prosenttia oli käynyt korkeintaan kansakoulun. Ylioppilaita oli isistä  vain viisi-

ja äideistä  kolme prosenttia. Kansa- ja kansalaiskoulu. jäi myös pääasialliseksi suurten ikäluokkien koulutukseksi.

Säännöllinen työnteko aloitettiin 17–18-vuotiaina, kolmasosa jo 16-vuotiaana. Töihin pääsi helposti.

Yli kolme neljännestä oli syntynyt maaseudulla, mutta suurin osa on sittemmin muuttanut muualle.

Heidän aikanaan Suomi muuttui maatalousyhteiskunnasta teolliseksi ja. sitten tietoyhteiskunnaksi...


Huonoja aikoja maailman mitassa katsottuna eivät nykyeläkeläiset ole Suomessa kokeneet - entisaikoihin verrattuna - vaan ovat saaneet rakentaa kansallista hyvinvointia kuin ei koskaan ennen. Suuret ikäluokat tekivät pitkät työvuodet lähes puolivuosisataa aikaan saaden Suomen joka oli aivan eri maata kuin heidän toista maailmaan sotaa taistelleiden vanhempiensa elämä oli.


Hyvinvoinnin maailmanlaajuinen kasvu ei ole koskenut kaikkia vaan pääosin valkoisia ihmisiä, jotka ovat syöneet parhaat paratiisin hedelmät siinä määrin, että on seurannut viheliäitä seurauksia; vitsausten läjä joka nyt on vienyt maailman kolmannen kaikkia koskevan sodan äärelle ja lisännyt riskiä, että muutkin maailmanlopun meiningit uhkaavat käydä toteen. Ihmiskunta valitsee taas huonoimman vaihtoehdon vaikka parempikin olisi ollut tarjolla.


Kuolema uhkaa viedä pois muuttuneen vanhuuden, kolmannen elämän, pidentyneen eliniän onnen päivät. Korona, hintojen raju nousu, rajoitukset ja köyhemmät päivät uhkaavat eläkeikäisiä.


- Vanhemisen pitäisi yhdistää ei eristää eikä pelottaa meitä koska se koskee ihan jokaista, ihan aina.

Yleinen käsitys vanhuudesta ei pitkäikäisyyden ja parantuneen terveyden kohentumisesta huolimatta ole muuttunut parempaan suuntaa.Olojen tiuketessa vanhuus, kolmas elämä uhkaa jäädä taantumaan, ennenaikainen kuolema ei kohtaa vain tykinruuaksi joutuvia nuoria sotilaspoikia vaan myös vanhoja ihmisiä.


Sen sanotaan olevan elämän laki, luonnollinen seuraus. Ajatellaan, että harmaat leijonat ovat saaneet jo liiankin suuren siivun hyvästä elämästä ja hyvä toimintakyky siihen päälle on ansaitsematon lisäetu joka on nuoremmilta pois.

Nuorempi väki näki jo osittain muutenkin vanhat länsimaiden taloutta uhkaavana talouspommina ja budjettikestävyyden uhkana.



MITEN PIDEMPI ELÄMÄ VAIKUTTAA

Vanhuuden iän määrittely ja eläkeikä vaihtelevat eri maissa ja kulttuureissa. Esimerkiksi Venäjällä naiset saavuttavat eläkeiän 55- ja miehet 60-vuotiaina. Kehitysmaissa usein työskennellään niin kauan kuin voimavaroja riittää, työtä vaan vaihdetaan vanhuksen toimintakykyä vastaavaksi.


Vanhoja ikäkäsityksiä pitäisi kyseenalaistaa, koska länsimaissa väestö elää entistä pitempään ja terveempänä.


Tulisi ymmärtää, ettei ihmistä ohjaa pelkkä kronologinen ikä, vaan myös elämän tapahtumat.

Vanhuuden keljuin asia on, että Oma Keho pettää kuin salaa meidät kaikki vaihe

vaiheelta, elin elimeltä ja lopulta sammuttaa koko moottorin vaikka sen estämiseksi

on luotu jättiluokan bisnes ulkonäköunelmista; hyvinvointi-, vapaa-aika- ja ikinuoruuden harhaa nautitaan - isolla rahalla - aivan loppuun saakka.

Ikäpolvikeskustelussa ongelma on, ettei yksikään työelämässä vielä oleva päättäjä,

journalisti tai tutkija ole itse kokenut vanhuutta.

Yhä ajatellaan, että me ikääntyneet olemme saaneet jo liiankin suuren siivun hyvästä elämästä ja entistä parempi toimintakyky siihen päälle on ansaitsematon lisäetu, joka on nuoremmilta pois.Eläkeikä on aikanamme pidentynyt vuosista vuosikymmeniin.


Muuttunut ja aktiivinen vanhuus vaikuttaa koko yhteiskuntaan perusteellisesti, on myös syytä oppia elämään sitä ja oppia vanhemisen taito uudella tavalla.


Ihmisen on mahdollista yltää vanhaksi ja viisaaksi kuin ei koskaan ennen.


”Vanha & viisas” ei ole ollut enää kovin muodikas ilmaisu ajassamme.

Maailma ajautuu koko ajan yhä syvempään kriisiin, jossa kukaan ei pysty tilannetta hallitsemaan.

Väkivalta lisääntyy ja sodat laajenevat.

Maailman voimatasapaino on muuttumassa.

Julkinen valehtelu omaan pussiin on laajempaa kuin koskaan ennen. Tietoverkkojen kautta kaikki voivat osallistua informaatiosotaan, kiivailuun ja toisen osapuolen herjaamiseen ja väärien tietojen levittämiseen.

Ikääntymisestä on tehty suuri ongelma vaikka ihmiskunnan suurin unelma; elää pitkään toteutuu paremmin kuin koskaan historian aikana.


Me kaikki ikäännymme, koko ajan, ihan jokainen. Jos emme kaadu hautaan, on kaikkien meidän matkamme pää vanhuus.











2 633 katselukertaa
Näyttökuva 2021-6-4 kello 19.36_edited.jpg

LIITY

KOLMAS ELÄMÄ  POSTITUSLISTALLE

TILAA UUTISKIRJE NIIN TIEDÄT kun uutta ilmestyy

KOLMAS  ELÄMÄ kirjan kansi
FACEBOOKISSA:
Näyttökuva 2021-2-11 kello 11.04.13.png
Näyttökuva 2020-10-5 kello 15.16.32.png
   Keskustele, kommentoi, debatoi, ota osaa!                             
Viimeisimmät