ONKO TYÖPAIKKA ELÄKKEELLÄ NUOREMMILTA POIS?



Ihmisen toimintakyky on tulevaisuudessa ikää määrittävämpi tekijä.

Eliniän piteneminen on ihmiskunnan riemuvoitto. Länsimaissa elinikä on pidentynyt toisen maailmansodan jälkeen 25 vuodella.

Suurin osa näistä lisävuosista on laadukasta elämää.


Suomessa on huutava pula osaavasta työvoimapulasta. Työhalukkaat eläkeläiset voisivat olla merkittävä reservi ja mentorivara opastamaan nuorempia. Vanhojen työ ei ole nuorilta pois. Pikemminkin kahden ikäryhmän intressi olisi tukea toisiaan.


Senioreiden osaamista hyödyntämällä on mahdollista auttaa yrityksiä menestymään. Vanhojen ammattilaisten vankkaa osaamista voidaan käyttää myös työelämään vasta totuttelevien nuorten sparraajana ja tukena...

Työelämän muutoksen pitäisi seurata ihmisen luonnollisia vanhenemisen muutoksia eikä toisinpäin.

Kansakuntana meidän kannataisi vaihtaa perinteisesti ongelmakeskeistä näkökulmaa ikääntymiseen.

Eliniän piteneminenhän on suuri saavutus, iloinen asia. Vaikka se haastaa hoivavaiheessa talouden, se luo myös kokonaan uusia kolmannnen elämän hopeatalouden markkinoita ja kansantaloudellisiakin mahdollisuuksia. Yli 65-vuotiaisiin liittyy valtava hyödyntämätön tuotantopotentiaali, joka voidaan vapaaehtoisesti saada käyttöön.


Kolmannen elämän näkökulma voi rauhoittaa keskustelua väestön vanhenemisen aiheuttamista julkistaloudellisista rasituksista.

On syytä korostaa, että pidempää työuraa voidaan edistää myös aikaistamalla nuorten työelämään siirtymistä sekä ehkäisemällä työttömyyttä ja katkoja työuran kuluessa.


Osa-aikainen tai projektiluontoinen työ kiinnostaa useita, sillä eläkkeellä halutaan nauttia myös ansaitusta vapaa-ajasta ja tehdä töitä itselle sopivina ajankohtina. Eläkeläiset tekevät työtä ensisijaisesti omista lähtökohdistaan silloin, kun se heille itselleen sopii.

He tuuraavat jo työmarkkinoille tekemällä sijaisuuksia, tilapäistöitä ja tehtäviä, joita nuoremmat eivät ole innokkaita tekemään. Monet sairaalat, päiväkodit ja kaupat olisivat suurissa vaikeuksissa, jos ne eivät saisi eläkeläisiä näihin töihin.


Ikääntymiseen liittyvä hyötykulma on mestari>kisälli> oppipoika-mallin kunnianpalautus; tiedon ja kokemuksen siirto sukupolvilta toisille.

Tämä hiljaisen tiedon siirto senioreilta nuorille tulisi tehdä työpaikoilla systemaattisesti ja ajoissa. Muussa tapauksessa kokemustietoa täynnä oleva ”muistitikku tai kovalevy” lähtee seniorin mukana eläkkeelle, ja seuraajalle jää evästykseksi vain pilvi pöydälle.

Hiljaisen tiedon siirrossa on tärkeää ottaa huomioon sen kaksisuuntaisuus – myös nuoret voivat siirtää osaamistaan vanhemmille.

Vuorovaikutteinen hiljaisen tiedon siirtäminen arvostaa erilaisen osaamisen jakamista työntekijöiden kesken.


SUURI AJATUS: SUKUPOLVIEN TYÖNTEKO PÄÄLAELLEEN

Työmarkkinoilla on tapahtunut kehitys, jossa yli kolmannes työvoimasta tekee osa-aikaista työtä, pätkä-, vuokratyöläisen tai tiIapäisen työtä. He ovat nuoria työntekijöitä jotka useimmiten haluaisivat vakinaista työsuhdetta.

Toisallta jopa 46 prosenttia 64-74 vuotiaista - heitä on 700 000, joista yli 300 000 ihmistä voisi harkita työhön paluuta - mutta kevyemmin ehdoin osa-aikaisina, pätkissä, halukkaina vuokratyöhön eli niihin työtapoihin joihin nuoret on nyt istutettu ja joka johtaa huonon eläkekertymän nuorille.

Voisiko tässä olla merkittävä mahdollisuus ja tuottavuuden parannuskeino jos vaihtoliike toteutettaisiin järjestelmällisesti organisoiden - kansallisena hankkeena?


MUTTA:

Ei ihmistä pidä puristaa elämän mehusta, jotta se sopisi paremmin työelämään. On helpompi muuttaa työelämää kuin ihmisen vanhenemista.


Jos töihin halutaan vapaaehtoisesti eläkkeeltä takaisin niinkuin moni ilmoittaa ja joidenkin olisi pakko leipänsä eteen tehdä, on työteon oltava vapaaehtoista ja työpaikan tunnelman, ilmapiirin tunnelmaltaan "kiva" ja hyväksyvä koska sitähän ei pahalla aikaan saada.

Työnantajain kannattaa ottaa huomioon tutkimustieto ikääntyneiden korkeammasta motivoituneisuudesta ja jopa paremmasta tarkkuudesta työtehtävissä.


Vanhemmissa työikäisten ryhmissä olennaista on työelämän vaatimusten yhteensovittaminen työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn kanssa.



Eläkkeeltä töihin – kokemus käyttöön ja talous kuntoon (2020–2022) on Eläkeliiton elokuussa 2020 käynnistämä kehittämishanke. Hankkeen tavoitteet ovat eläkeläisköyhyyden vähentäminen ja eläkeläisten hyvinvoinnin lisääminen.

Hankkeessa rakennetaan keinoja työpaikkojen monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja ikääntyneiden kansalaisten työkokemuksen ja hiljaisen tiedon paremmaksi hyödyntämiseksi suomalaisessa työelämässä.



816 katselukertaa
   Keskustele, kommentoi, debatoi, ota osaa!                             
Näyttökuva 2020-10-5 kello 15.16.32.png
FACEBOOKISSA:
Näyttökuva 2021-2-11 kello 11.04.13.png
KOLMAS  ELÄMÄ kirjan kansi
Näyttökuva 2021-5-8 kello 11.59.05.png