Nyt ovat esillä naiset: PIRKKO ARSTILA KATJA NOPOSEN HAASTATTELUSSA

KATSO KOLMAS ELÄMÄ 2/5 TÄSTÄ NYT:

KOLMAS ELÄMÄ neljäs kausi 2/5 HURMAAVA PIRKKO ARSTILA, 83, STILL GOING STRONG

Ikää lisää, ei tunnu missään? Me kaikki vanhenemme ihan koko ajan, joka päivä, entä sitten...

PIRKKO ARSTILA KATJA NOPOSEN VIERAANA.

Naisasiaa: VIELÄ ON MATKAA

Olemme yhden sukupolven aikana kokeneet koko aiempaa historiaa suuremman muutoksen naisen asemassa.

Se on ollut suurin tekijä Suomen hyvinvoinnissa ja onnellistumisessa mutta ottaa myös joitain miehiä päähän.

Naisen on silti yhä hankalaa päästä herraksi.

Vaikka positiivista kehitystä on tapahtunut, naisia on edelleen toimitusjohtajina ja hallitusten puheenjohtajina hyvin vähän. Sekä pörssiyhtiöissä (8 %) että valtio-omisteisissa yhtiöissä (16 %) toimitusjohtajana työskenteli vuonna 2018 kymmenen naista.

Listaamattomissa yhtiöissä naisten osuus toimitusjohtajista oli 13 %. Naisten osuus hallitusten puheenjohtajista oli korkein valtio-omisteisissa yhtiöissä (20 %) ja pienin pörssiyhtiöissä (5 %).

Nainen oli puheenjohtajana noin joka kymmenennessä listaamattoman yhtiön hallituksessa.

Naisten osuus on kuitenkin kasvanut vuodesta 2007 kaikkien yhtiötyyppien hallituksissa. Vuonna 2018 naisia oli pörssiyhtiöiden

hallituksissa 29 %, listaamattomien yhtiöiden hallituksissa 19 % ja valtio-omisteisissa yhtiöissä 41 %.

Ylimmässä johdossa työskentelevät naiset olivat nuorempia ja korkeammin koulutettuja kuin miehet.

NAISHALLITUS SAA KIITTÄÄ ÄITEJÄÄN JA ISOÄITEJÄÄN

Naisten vaikutusvalta Suomessa on syntynyt hitaasti mutta varmasti kiihtyen suurten ikäluokkien myötä. Me jatkoimme isoäitiemme ja äitiemme hyvinvointi saavutuksia; kansansivistystyötä, kirjastolaitosta, lapsikuolleisuuden vähentämistä, neuvoilajärjestelmää, tasa-arvoa, ja naisten osallisuutta ja aseman parantamista työelämässä ja suhteessa miehiin.

Naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden Suomessa 1906 toisena maailmassa.

Vuoden 1907 vaaleissa eduskuntaan valittiin 19 naista, melkein 10 prosenttia kaikista.

Vasta 1970 naiset saivat jo yli 20 prosenttia kansanedustajista.

1983 naisten määrä eduskunnassa ylitti 30 prosenttia.

2007 ylitettiin 40 prosentin raja, Tasavallan presidenttinä oli nainen ja hallituksessa 60 prosenttia naisia.

Naisen poliittisia sukupolvisaavutuksia 1970-2020 Suomessa:

1970 Naiset voivat saada abortin, jos aika ei ole lapsentulolle

sopiva.

1972 Perustetaan Tasa-arvoasiain neuvottelukunta

1973 Kunnat tarjoavat lapsille päivähoitoa.

1975 Naiset pääsevät kaikkiin julkisiin virkoihin paitsi puolustusvoimiin, rajavartiolaitokseen ja kirkkoon.

1980 Suomen hallitus hyväksyi ensimmäisen tasa-arvo-ohjelman

1986 Säädetään laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.

1986 Naiset voivat pitää oman nimensä avioliitossa

1990 Kuntien velvollisuus järjestää päivähoito alle kolmivuotiaille lapsille

1994 Ensimmäinen nainen nimitetään eduskunnan puhemieheksi.

1994 Naisia ei saa raiskata tai pahoinpidellä avioliitossakaan.

1995 Naisia on oltava vähintään 40 prosenttia kaikissa julkisissa elimissä.

1996 Kuntien pitää järjestää päivähoito alle kouluikäisille