• Admin

Suuret ikäluokat: ELÄMÄMME ON OLLUT YHTÄ MUUTOSLAUKKAA

Kukaan ei ole niin muutosvoimainen kun me. Kokemuksesta.



Toisen maailmansodan jälkeinen maailma on elänyt valtavan, koko edeltävää historiaa suuremman muutoksen. Maailman väestö on kasvanut kahdesta kohta kahdeksaan miljardiin ihmiseen. Aseet on kehitetty tuomiopäiväasteelle.

Tuotantotalous on muuttunut kulutustaloudeksi.

Siirtomaavallasta ja kaupunkitalouksista on siirrytty maapalloiseen talouteen ja rahansiirtoihin.

Rahasta on tullut näkymätöntä bittijonoa, joka siirtyy sekunnissa maapallon ääriin. Raha ja maailmantalous on 97 prosenttisesti virtuaalitalouden muodossa reaalitalouden ollessa vain osa maailmantaloutta.

Velat ovat niin jättimäisiä ettei kukaan halua niitä maksaa, siksi velkaa otetaan lisää ja lisää keskuspankkien takuulla.



Koko maailma kuuluu yhteen tietoverkkoon, jossa voi keskustella näköpuhelimen ja kasvokirjan kautta ilmaiseksi vaikka sadan miljoonan muun ihmisen verkossa.

Kuka tahansa voi avata taskustaan tv-aseman tubetukseen tai katsottavaksi ja kopioida kolmiulotteisella toistokoneella ruuvin, varaosan tai pientalon, esineen. Kauppiaasi voi sijaita Kiinassa tai Boliviassa kolmen sekunnin päässä kotisohvalta.

Vanhuksia hoitaa myös robotti.

Uusi teknologia mahdollistaa myös rinnakkaisen toimintamallin, kansalaisten lähitalouden pajat oppipoika-kisälli-mestarimalliin ja hyvät työt kotoa käsin.

On tapahtunut teknologian vallankumous ja on toteutunut digitalisaation tietoyhteiskunta. Meistä jokainen voi olla voimalaitos aurinkopaneelin avulla.


Samalla aikamme kamakulttuuri ja energiasyöppö elämänmalli on aiheuttanut valtavan luonnon ylikäytön, jäte-saastavuoret ja lämmittänyt ilman tuhon tielle.

Ihmiseläin uhkaa tuhoutua oman käden kautta


Vuonna 2000 maailman johtajat asettivat kahdeksan tavoitetta, jotka päätettiin saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Ponnistukset näiden vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi ovat parantaneet satojen miljoonien ihmisten elämää.

Alle 1,25 dollarilla päivässä elävien ihmisten määrä laski jo vuonna 2010 alle puoleen vuoden 1990 tasosta.


VANHAN TYÖ UUSIKSI

Ihmiskunnalla on taas uusi tilanne edessään: kun pandemiasta päästään on edessä ja jo päällä vieläkin suurempi ympäristön tuhouhka; ilmastohaaste.

Haasteita on ollut ennenkin ja niistä on selvitty.

Uusi tilanne on siitä ikävä, ettei ratkaisuja enää voi siirtää huomisen huoliksi koska ajan lisäksi uhkaa loppua työ mitä tehdä, vesi mitä juoda, ruoka mitä syödä, aika mitä elää, ilma jota hengittää ja jopa tila meille kaikille kun osa maailmaa uhkaa käristyä hiljalleen kuivuuteen.

Emme voi pysäyttää maailmaa tai astua siitä ulos.

On pakko toimia itse. Jokaisen; sen korona ihmiskunnallle opetti.

Uhkia riittää, mutta mahdollisuuksia ihan yhtä paljon.

Tässä ei auta muu kuin tämän maailman parannus.


Meillä ihmisillä on tieto oman elämämme ainutlaatuisuudesta, luulo oman aikamme erityisestä merkityksestä ja poikkeuksellisuudesta, mutta harhakuva, että maailman hallinnan takana olisi järjestys, hallittu kokonaisuus, joka pitää kaikkea yllä.

Kaikki sukupolvet liioittelevat aina Oman Aikakauden merkitystä.

Oma elämämme on kuitenkin vain väliaikainen hetki, pisara historiassa, osa luonnon kiertokulkua.

Maailmassa on enemmän kaaosta ja ajelehtimista kuin rationaalista järkeä.

Siksi ymmärrys ihmisestä osana luonnon kiertokulkua, elämän väliaikaisuudesta ja toimiemme sopeuttamisesta tähän, syntymisen ja kuolemisen jatkumoon, olisi paras keino kestävien elämäntapamallien ja talouden toimintojen käsittelyssä, suunnittelussa ja toteutuksessa.


Edessä on poikkeuksellisen monia nopeita samanaikaisia muutoksia, joista yhteiskunnan turvaverkot eivät yksin auta selviämään, mikäli yhteiskuntaa ei laajassa mitassa saada liikkeelle uusia mahdollisuuksia kohti.

Nämä uudet mahdollisuudet pelastavat meidät vain, jos ehdimme tarttua niihin ajoissa.


ELÄKKEELTÄ TÖIHIN — VANHOJEN VOIMAVARA FIKSUSTI KÄYTTÖÖN

Uuden tekemiseen on tarvetta koska huomisen iso kuva on monin tavoin ongelmallinen.

Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee 20 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2060 yli 65-vuotiaita on jo lähes 30 prosenttia väestöstä.

Tilastokeskuksen 2015 väestöennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2030 enää 882 000 alle 15-vuotiasta kansalaista, saman verran kuin vuonna 1894. Vielä 1980-luvun alussa joka viides suomalainen oli alle 15-vuotias.

Ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenisi 14 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.

Väestöllinen huoltosuhde muuttuu siten, että vuonna 2032 jokaista sataa työikäistä kohden on 70 lasta ja eläkeläistä. Vuonna 2060 heitä on jo 76.

Vuonna 1975 syntyneistä, 40 vuotta täyttäneistä naisista joka viides viettää satavuotispäiväänsä. Samanikäisistä suomalaismiehistä yhtä vanhaksi elää joka kymmenes. Niin käy, jos kuolleisuus jatkaa laskemistaan kuten se on tehnyt viime vuosikymmenet.

”Ihmisen elinikä on pidentynyt 300 vuoden ajan. Jo pitkään elinikää on tullut lisää kolme kuukautta vuodessa. Se on tuonut ihmisille kymmenen lisävuotta 40 vuoden aikana,” kertoi professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta.

Myös työikäisten määrä vähenee, vuonna 2009 työikäistä väestöä oli 3,55 miljoonaa, määrä oli 2015 laskenut 70 000:llä.

Tämä alkoi näkyä jo 2018 kun työelämässä syntyi kohtaanto-ongelma työpaikkoihin ei löytynyt enää sopivia tekijöitä.

Kolmas elämä muodostaa huomattavan osan elinkaarestamme. Silti ainutkaan maa ei ole ryhtynyt vielä kunnolla toteuttamaan ”kaikenikäisten yhteiskunnan" edellyttämää politiikkaa.


Ikäääntyneille tämä ¨eläketyön¨ kehitys tarjoaa kivat työolot ja helpon tavan toimia missä ja milloin vain kun kyse on tietotyöstä. Saatamme joutua ratkomaan sosiaalisen kontaktin ongelmia kokonaan uudella tavalla.


Suuret ikäluokat ovat myös ensimmäisiä veteraanidiginatiiveja, joiden kuluttamisessakin korostuu teknologiaverkkokaupat, ostokanavat, älykommunikaatio ja muut digitaaliset laitteet, tietokone, kodin internet yhteys ja älykäs matkapuhelin koetaan välttämättömäksi kuten kaikenikäisen keskuudessa.


ELÄKKEELTÄ TÖIHIN ankkeen näkökulma ei ole vain talous vaan vanhojen ansaitsema hyvä elämä, jossa vapaaehtoiset antavat panoksiaan yhteisölle oman tahtonsa mukaan, lähtökohtana on myönteinen suhtautuminen ikääntymiseen.

Senioreiden osaamista hyödyntämällä on mahdollista auttaa yrityksiä menestymään.

Eläkkeellä olevin ammattilaisten vankkaa osaamista voidaan käyttää myös työelämään vasta totuttelevien nuorten sparraajana ja tukena...

Suomessa on huutava pula osaavasta työvoimasta. Työhalukkaat eläkeläiset voisivat olla merkittävä reservi ja mentorivara opastamaan nuorempia.

Vanhojen työ ei ole nuorilta pois.

Pikemminkin kahden ikäryhmän intressi olisi tukea toisiaan.

1 724 katselukertaa
Näyttökuva 2021-6-4 kello 19.36_edited.jpg

LIITY

KOLMAS ELÄMÄ  POSTITUSLISTALLE

TILAA UUTISKIRJE NIIN TIEDÄT kun uutta ilmestyy

KOLMAS  ELÄMÄ kirjan kansi
FACEBOOKISSA:
Näyttökuva 2021-2-11 kello 11.04.13.png
Näyttökuva 2020-10-5 kello 15.16.32.png
   Keskustele, kommentoi, debatoi, ota osaa!                             
Viimeisimmät