• Admin

SOTAPÄIVÄNÄ. - Vanhat, varovaisuus ja viisaus; eli kun naapuri provosoi kuin 1930-luvulla

Päivitetty: 16. helmik.


Kansallisvaltion tärkein tehtävä on taata kansalaisilleen heidän henkilökohtainen koskemattomuutensa, elinmahdollisuudet ja turvallisuutensa.

Kuinka turvassa Suomen kansalaiset ovat

  • Maailma ajautuu koko ajan yhä syvempään kriisiin, jossa kukaan ei pysty tilannetta hallitsemaan.

  • Väkivalta lisääntyy ja sodat laajenevat.

  • Maailman voimatasapaino on muuttumassa.

  • Julkinen valehtelu omaan pussiin on laajempaa kuin koskaan ennen. Tietoverkkojen kautta kaikki voivat osallistua informaatiosotaan, kiivailuun ja toisen osapuolen herjaamiseen ja väärien tietojen levittämiseen.

  • Ikääntymisestä on tehty suuri ongelma vaikka ihmiskunnan suurin unelma; elää pitkään toteutuu paremmin kuin koskaan historian aikana.


HISTORIAN MUKAAN VAI UUDELLA LINJALLA?

Hämmennys Venäjästä on suomalaisten sukupolviongelma. Vanhempi väki on sota-ajan eläneiden lapsia, Paasikiven-Kekkosen linjan ajan ihmisiä, joille syvästi opetettiin mikä on Suomen maantieteellinen sijainti Venäjän vieressä.

Maantieteelliseen tietoon lisättiin tarpeellinen anatomia siitä kuinka Venäjä eri muodoissaan oli saanut vastaanottaa omasta mielestään lännen hyökkäyksiä ruotsalaisista Napoleoniin, Wilhelmiin ja Hitleriin saakka ja olisi siksi vasta-aggressiivinen heti kun voisi.

Niissä kahinoissa Suomen osa oli aina olla pelinappula Venäjän, Ruotsin ja Saksan pelatessa etupiiripelejään.

Ryssä on ryssä vaikka voissa paistais...

”Ei ole Suomen eikä Venäjän vika, että maantieteelliset olot ovat sellaiset kuin ovat. Ellei Leningradiin johtava väylä kulkisi Suomen rannikkoa pitkin ei aluekysymyksiä tarvitsisi ottaa edes esille”, lausui generalissimus Josif Stalin Paasikivelle Moskovassa 1939.

Paasikivi asetti Suomen paikalleen historiansa perusteella.

Stalin selvitti idän jättiläisen asemapuolustuksen selvän linjan.


Stalin muisteli historian oppia sotilasmaantieteessä vuonna 1939: ”meidän täytyy ottaa huomioon myös huonoimmat mahdollisuudet. Tsaarinaikaisella Venäjällä oli Porkkalan ja Naissaaren linnoitukset 12 tuuman tykkeineen käytettävissään ja sitä paitsi laivastotukikohta Tallinnassa,” sanoi Stalin ja kertoi tsaarinaikaan olleen mahdotonta vihollisen laivastolle päästä Suomenlahden läpi Pietariin.

Neuvostoliitto pyysi Paasikiveltä Suomea siirtämään rajaansa 32 kilometrin päästä Pietarista 70 kilometrin päähän, lukuisia saaria Suomenlahdelta ja Hankoniemeä tukikohdaksi.


Stalin kertoi Väinö Tannerille ja Paasikivelle Moskovassa lokakuussa 1939 myös miksi hän haluaa Suomenlahdelta tukikohtia.

”Selitän miksi. Kysyin Rippentropilta (Natsi-Saksan ulkoministeri) miksi Saksa aloitti sodan Puolaa vastaan (1.syyskuuta 1939). Hän vastasi ”meidän täytyi saada Puola kauemmaksi Berliinistä.” Ennen sotaa etäisyys Posenista Berliiniin oli noin 200 kilometriä, nyt se on 300 kilometriä kauempana. Me pyydämme (Suomelta) että raja Pietarin läheltä siirrettäisiin 32 kilometristä 70 kilometriin.”

On hyvä tuntea filosofia ja oppikappaleet Venäjän historian jatkumosta, tietää että Venäjä kokee nyt, oikein tai väärin, olevansa uhattu lännen taholta.

Venäjän sisäinen historia on suhteessa Eurooppaan ollut edestakaista liikettä vuosisatoja: avaudutaan, sulkeudutaan, avaudutaan sulkeudutaan...


Vanhemmat kansalaiset -pääosin ryssävihaajia lukuunottamatta - uskovat yhä Paasikiven ja Kekkosen oppiin perustaa päätöksiä historian oppiin ja maantieteeseen, siihen realismiin mihin maamme asema suurempien valtojen, ennen muuta Ruotsin, Venäjän ja Saksan peleissä puskurivaltiona ja taistelutantereena matkalla Pietariin on ollut.


Suomi on ollut 1700-luvun lopulta nappula Ruotsin, Napoleonin Ranskan, Venäjän tsaarien, Saksan ja Britannian Euroopan jakopeleissä, jota on siirretty etupiirijaoissa leiristä toiseen, suomalaisten sopeutuessa ja vuodattaessa vertaan itseään koskevina sivuhenkilöinä.


Maantieteellinen asemamme on kohtalomme jota emme voi muuttaa. Olemme aina olleet pelinappula suurten valtojen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Venäjän ja Neuvostoliiton sopiessa tai ottaessa miekalla etupiirejään.

Meille on jäänyt päätehtäväksi olla tykin ruokaa Ruotsin ja Venäjän laajentumispyrkimyksissä osana valtakuntaa tai puolustaessamme itseämme 1939-44.

Pääasiamme on itsenäisinä on seikkailualun jälkeen ollut estää välien tulehtuminen Venäjän/Neuvostoliiton kanssa ja yrittää välttää joutuminen syvälle puskurivaltion epämiellyttävimpään tehtävään; muiden osapuolten taistelukentäksi Pietarin tai Muurmannin puolustus/valloitustaisteluissa.


Puskurivaltion ikuinen osahan meillä on niin Venäjän kuin Ruotsinkin suhteen, sen näkee kartalta, sen kuuli Ruotsinkin puheissa läpi historian ja suoraan Stalinin suusta talvisodan alla 1939.

Tätä entisten kokemusten merkitystä korosti Juho Kusti Paasikivi, joka 1918 halusi maahan saksalaista kuningasta, mutta toisen maailmansodan aikaisena neuvottelijana ja diplomaattina Moskovassa oppi tuntemaan venäläisten ajattelutavan loukkuun jäämisestä, mihin Suur-Ruotsi, Itävalta, Napoleon ja Saksa olivat antaneet aiheen.


MYÖNTYVÄISYYSPOLITIIKKA

Suomessa on jouduttu miettimään läpi kahden viime vuosisadan miten pitkälle meidän pitää olla myöntyväisiä idän valtiaalle, emämaan Keisarille, Bobrikoville, Stalinille, Pääsihteereille tai Putinille; vain heikkouden, Boris Jeltsinin aika, antoi hiukan liikkumatilaa, jolloin pujahdimme Euroopan unionin holhoukseen - lännen turvaan, mutta emme uskaltaneet Atlanttiseen puolustusliittoon saakka.

Lojaalisuus hallitsijalle hyödytti maata Ruotsin kuninkaiden aikana, vielä enemmän 1809-1889 ennen kuin Venäjä halusi yhtenäistää autonomisen Suomen kunnolla emämaahan.


Silloin politiikkaan syntyi kaksi valtalinjaa.


Toiset; vanhasuomalaiset halusivat, pääsosin kaupallisista syistä, edelleen myötäillä Keisaria kun taas toinen osa porvaristoa nuorsuomalaiset, maalaisliitto ja suomenruotsalaiset vaativat Aleksanterien kanssa saavutettujen ”perustuslaillisten” oikeuksien puolustamista laillisuustaistelun kautta.

Venäjän vallankumous 1917, Suomen itsenäistyminen, kansalaissota, muutti puoluejaon ja myöntyväisyyssuunnan. Vanhasuomalaiset järjestäytyivät Kansalliseksi kokoomukseksi, vasemmisto haki vallankumouksella parempaa leipää ja nuorsuomalaiset ajoivat maahan tasavaltalaisen perustuslain.

Ne ryhtyivät kylmän sodan aikaan maalaisliiton ja vasemmiston kanssa Paasikiven-Kekkosen varovaisuuslinjalle vanhasuomalaisten arvostellessa myöntyväisyyttä itään ja pian edesauttamalla taas myöntyväisyyttä, nyt Kauppa-Saksan kautta mahtisotilastalous Yhdysvaltoihin.


AIKA LÄNNESSÄ

Suomi siirtyi 1994 taloudellisesti ja säädösvallan kautta Länsi-Eurooppaan ja aloitti hitaan hivuttautumisen kohti lännen puolustusjärjestelmää, kumppanuuksien, isäntämaasopimusten, aseyhteensopiivuuden, sotaharjoitusten ja lentokoneiden hankinnan sekä ase- ja taistelujärjestelmien jo saavutetun yhtenäistämisen kautta

Hivuttautuminen on ollut pakkolinja kohti natoa koska Suomen kansan enemmistö on ollut Natoon liittymistä vastaan.

Katseen ja liikkeen siirtyessä länteen jäi huomaamatta, että Idän karhu heräsi vihaisena jeltsinuneltaan.


KANSAN AATOS

Iäkkäämpi Suomen kansa tuntee luissaan ja ytimissään idän jättiläisen liian ärsyttämisen vaarat ja pelkää, että länsi haluaa meistä taas vain puskurin ja taistelutantereen omia säästääkseen.

Kansan enemmistö haluaa ja uskoo oman vahvan armeijan ja sovittelevan ulkopolitiikan voimaan Paasikiven, Kekkosen, Koiviston jälkeen ja Sauli Niinistön uudelleen opettamina.

Moni haluaa uskoa, että turva meille löytyy Amerikasta,

Yhdysvallat oli ja nyt vasta onkin jakaantunut poliittisesti vihan rajat ylittävällä tavalla. Maailman johtava valtio uhkaa lopullisesti seisahtua tähän tarkoituksella ruokittuun vastakkainasetteluun.Onko siitä maailmanpoliisiksi kun se ei edes toimi samaan suuntaan.



PUTIN

Vladimir Putinilla on henkilökohtainen missio, erittäin selkeä ohjelma, jonka ydin on Venäjän kärsimien nöyryytysten lopettaminen ja sen suurvaltakunnian palauttaminen. Siihen Putin on varannut 25 vuotta aikaa: siis vuoteen 2024 saakka.Sekään ei taida riittää….


Putin katsoo imperiumin romahduksen Neuvostoliiton johtajien tarpeettomaksi, omaksi virheeksi. Kun Moskovassa katsotaan karttaa ”takaisin siirretyt rajat” merkitsevät myös ydinaseiden saapumista peninkulmien päähän Pietarista, nyt Baltiassa. Tankit ajavat 756 kilometriä Kiovasta Moskovaan.

Länsiliittoon yhdistyvää rajaa syntyy Ukrainasta 2296 kilometriä puolustettavaksi…


Virolais-suomalaiskirjailija Sofi Oksanen osallistui kesällä 2014 puheenvuorollaan venäjäkeskusteluun tuomalla mukaan kansalaismuistiin sen kokemuksen, jonka antoi elämä neuvostoikeen alla Neuvosto-Viron suomalais-ugrilaisessa kulttuurissa puoli vuosisataa.


Oksanen paljasti kokemuksesta kysymyksiä, joita Moskovan oligarkkikeskittymä tahtookin lännen toistelevan.

”He haluavat meidän spekuloivan Putinin aivoituksilla, ja siten vahvistavan Putin-myyttiä. He haluavat täyttää meidän päämme näillä pähkäilyillä, koska tällä tavoin länsi saadaan epävarmuuden ja epävakauden tilaan, eli Venäjän kannalta edulliseen kuntoon. Hajota ja hallitse -oppi toimii alati.”

”Koska kukaan ei halua olla se paljon manattu seuraava aggression kohde, maat on ajettu keskittymään omaan turvallisuuteensa ja Suomen tapauksessa keskustelu typistyy Nato-väittelyyn,” sanoi Sofi Oksanen.

”Kysymättä on jäänyt se, mitä tai ketä vastaan Venäjä on käynyt sotaa sitten Putinin valtaannousun myötä. Se valtio on ihmismieli. Läntinen arvomaailma, läntinen mieli ja läntiset arvot. Niitä vastaan Putin-klikki on sotinut jo pitkään.”

Sofi Oksasen mukaan Putin on Moskovan silovikki-klikin, Venäjää hallitsevan erilaisten turvallisuus-, järjestys- ja puolustusorganisaatioiden ihmisistä koostuvan valtaryhmän valtaan nostama.

”Venäjä on ensimmäistä kertaa historiansa aikana täysin puhtaasti tiedustelupalvelujen johtama. Kun neuvostoaikoina KGB:n yläpuolella oli sentään puolue, nyt ei ole edes sitä...”

”Venäjää johtavat KGB-koulutuksen saaneet miehet, he ovat ihmismielen ammattilaisia, he ovat propagandan erikoisasiantuntijoita. He ovat psykologisen sodankäynnin eksperttejä. He tietävät, miten läntinen mieli toimii, he tietävät millaisin narratiivisin kaavoin täällä uutiset tehdään.”

Sofi Oksanen tuntee Suomen neuvostovirovuosien kokemuksen rinnalla. Hän kysyy mihin perustuu suomalaisten käsitys omasta Venäjä-tuntemuksestaan. Jos lännessä olisi niin paljon Venäjän asiantuntijoita kuin länsi haluaa esittää, miten on mahdollista, että invaasio Ukrainaan tuli niin suurena yllätyksenä?

Mikäli KGB olisi tuomittu samalla tavalla, kuin Gestapo tai al-Qaida, Moskovan silovikkiklikki ei olisi ikinä päässyt valtaan,” kuittasi Sofi Oksanen jo vuonna 2014.


1 672 katselukertaa
Näyttökuva 2021-6-4 kello 19.36_edited.jpg

LIITY

KOLMAS ELÄMÄ  POSTITUSLISTALLE

TILAA UUTISKIRJE NIIN TIEDÄT kun uutta ilmestyy

KOLMAS  ELÄMÄ kirjan kansi
FACEBOOKISSA:
Näyttökuva 2021-2-11 kello 11.04.13.png
Näyttökuva 2020-10-5 kello 15.16.32.png
   Keskustele, kommentoi, debatoi, ota osaa!