• Admin

Vanhoilla on varaa: HOPEATALOUS ON ISO BISNESMAHDOLLISUUS - NUOREMMILLE

Päivitetty: 22. kesäk. 2021



Me eläkeläiset elämme erilaiset vanhat päivät kuin koskaan ennen. Miten se vaikuttaa yhteiskuntaan?

Ovatko suuret ikäluokat "taakka" yhteiskunnallisesti koska heitä on niin paljon eläkepommittamassa yhteiskuntaa?

Eläkeläisissä on voimaa, joka tuottaa merkittävää mahdollisuuksia ja lisäarvoa kansantaloudelle. Terveet pidempään elävät vanhat, ikääntyneet, on valtava kuluttajaryhmä, jonka valinnat vaikuttavat suuresti yritysten menestymiseen. He tuovat yrityksille merkittäviä taloudellisen kasvun mahdollisuuksia ja luovat. kulutuksellaan työpaikkoja nuoremmille.


Hopeatalous eli Silver Economy on käsite, joka kuvaa yli 50-vuotiaiden kasvavaa merkitystä Euroopan ja maailman taloudelle.

Europan Uninoni pitää hopeataloutta suurena mahdollisuutena joka kasvaa huikeaan 5900 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.


Euroopan komission laskelmien mukaan tämä Euroopan ”Hopeatalous” (Silver Economy) on maailman kolmanneksi suurin talous heti Kiinan ja USA:n kansantalouksien jälkeen. Sen osuus Euroopan taloudesta on noin 3,7 biljoonaa euroa ja kasvaa vuosikymmenen puoliväiin mennessä 5 700 miljardiin euroon.


Yhteiskunnallisessa keskustelussa vanha väki nähdään usein taakkana, "eläkepommistakin" puhutaan. Taloudellinen hyötymarkkina-ajattelu on hallitsevassa asemassa. Edes julkisia toimintoja ei perustella sen mukaan, miten ne nyt toteuttavat ihmisoikeuksia, vaan sen mukaan, millaisia taloudellisia hyötyvaikutuksia niistä koituu tulevaisuudessa.

Sukupolvemme on muuttanut maailmaa ja kokenut historian muutkin suuret muutokset kaikenmoisen kasvun sekä hyvän että uhkaavan.

Väestörakenteen muutos on Suomessa Euroopan nopeinta. Vanhenemme kansakuntana koska ihmiskunnan ikiaikainen unelma pitkästä iästä on toteutunut. Sen pitäisi olla riemukas asia.

Hopeatalous, aikamme suuri megatrendi koskee siis ikääntymistä yhteiskunnissamme.

Kyse on valtavan suuren mittaluokan asiasta. Heinäkuussa 2019 järjestetyssä EU:n Helsingin Silver Economy Foorumissa puhunut The Global Coalition of Aging -ryhmän toimitusjohtaja Michael W. Hodin todisti mahdollisuuden seuraavasti:

”Väestön ikääntyminen maailmanlaajuisesti on aikamme merkittävin megatrendi. Sekä liike-elämällä että hallinnolla on ratkaiseva rooli sen kielteisen ja väärän oletuksen torjumisessa, että ikääntyvä väestö ympäri maailmaa olisi rasite yhteiskunnille. Tosiasiassa heistä voi tulla talouskasvun eteenpäin viejiä ja heistä voi olla hyötyä meille kaikille, kun vanhenemme."


Kuten nimi sanoo hopeatalous ei ole kuitenkaan vain ”markkinat” vaan siinä puhutaan poikkitieteellisestä käsityksestä hopeatalous.

Väestön ikääntyminen on megatrendi; prosessi on todellinen ja vaikuttaa laajasti yhteiskuntaelämään; kuntasuunnitteluun, aluepolitiikkaan ja tietysti talouteen: kaikkiin markkinoihin, palveluihin ja teollisuudenaloihin.

Eliniän pidentyessä koko ajan pitäisi osata roolittaa ainakin vanhustyyppeinä edes hyötyvanhuus-keskustelusssa aktiiviset toimijat ja tahtia hiljentäneet ei heitä järjestykseen asettaaksemme vain tunnistaaksemme tarpeet ja mahdolliset ”hyötysuhteet” yhteiskuntaelämässä.


Nykyiset yli 65 vuotiaat ovat jo entisiä polvia ”tuottavampia”. Kovempia kuluttamaan, tekemään töitä pidempään ja omaksi ilokseen. He tekevät kymmenintuhansin hoivatyötä omaishoitajina ja isovanhempina ja osallistuvat yhteiskuntaelämään aktiivisesti, kukin yksilöllisesti.

Pitäisikö tämä uusi tilannne jotenkin mobilisoida vapaaehtoiseen liikekannallepanoon hyvän asian puolesta?


Katso video ja hanki Kolmas elämä kirja, niin tiedät miten falskia on puhua meistä

eläkeläisistä eläkepommina ja taakkana.


Meidän kannattaa niin henkisesti kuin taloudellisestikin ymmärtää että vanhuuden kuva on muuttunut.

Kolmas elämä, hyvä elämä kuuluu vanhoillekin emmekä me häpeä sitä ja kaikkein vähiten suostumme olemaan taakka.

Meillä on hyvät perusteet puhua näin vaikka luullaan että eläkevarat ehtyvät meidän taskuumme.


Vuosien 2012–2016 välillä eläkeläisten keskimääräiset kulutusmenot kasvoivat reaalisesti 14 prosenttia (sittemmin vielä lisää 3%) siinä missä kaikkien kotitalouksien keskimääräinen kulutus kasvoi vain prosentin.


Hopeakotitalouksien kulutusvoiman kasvu muuttaa Suomen kulutusrakennetta. Yli 64-vuotiaiden kotitaloudet käyttävät keskimääräistä suuremman osan kulutuksestaan asumiseen, elintarvikkeisiin ja terveyspalveluihin.


Vanhojen vaurautta on vailla aiempaa vertaa. Me maksamme paljon veroja.

Me olemme suuri, aktiivinen kuluttajaryhmä…


Oman taloudellisen etunsa vuoksi niin liike-elämällä kuin hallinnolla on ratkaiseva rooli kielteisen ja väärän käsityksen oikaisemissa; että ikääntyvä väestö olisi ”rasite”, eläkepommi, kestävyysvaje yhteiskunnille.

Kyse on valtavan suuren mittaluokan asiasta.


Eläkeikäiset ovat vuosittain 25 miljardin euron kulutusryhmä Suomessakin

Vuonna 2020, kolme vanhinta ikäryhmää, yli 60-vuotiaat olivat vaurain ikäryhmä kaikkiaan 600 miljardin arvolla. Sen he jättävät perinnöksi.

Me yli 63 vuotiaat maksamme Suomessa tuloveroa 6,8 miljardia euroa vuodessa.

Kyse on valtavan suuresta mahdollisuudesta. Tartutaan siihe; korona väistyy, riskiryhmä on rokotettu jo kahteen kertaan, he "pääsevät nyt ulos."

 
HOPEATALOUS

Koskaan aiemmin vanhat ihmiset eivät Suomessa voineet taloudellisesti näin hyvin.Vanhat näyttelevät siis nykyään paljon suurempaa osaa taloudessa kuin luulemmekaan.

  • Julkisessa keskustelussa +64 ikäryhmää kutsutaan eläkepommiksi tai kestävyysuhaksi. Keskimäärin 45 vuoden työuran tehneitä suuria ikäluokkia syytetään etuilijoiksi niiden taholta, jotka heidän rakentamansa hyvinvointiyhteiskunnan etuja nyt nauttivat. Se on väärään käsitykseen perustuvaa nimittelyä:

  • Euroopan Unionin laskelmien mukaan yli viiskymppisten muodostaman hopeatalouden arvo 3700 miljardia euroa. Se menee työikäisten taskuun.

  • Eläkeläisten elinaikana on kerätty yli 200 miljardin euron eläkevararahastot.

  • Suomessa eläkeläiset kuluttavat noin 25 miljardin euron arvolla vuosittain.

  • He maksavat tuloveroa 6,8 miljardia euroa vuonna 2020 (koko 29 miljardin verotuotosta,)

  • He jättävät perintöä 600 miljardia euroa.

  • Huonoina aikoina, kuten nyt, on hyvä tietää, että eläkeikäisiä talouden vaihtelut eivät hetkauta niin paljon kuin työelämäläisiä.


 

Eläkkeeltä töihin – kokemus käyttöön ja talous kuntoon (2020–2022) on Eläkeliiton elokuussa 2020 käynnistämä kehittämishanke. Hankkeen tavoitteet ovat eläkeläisköyhyyden vähentäminen ja eläkeläisten hyvinvoinnin lisääminen.

Hankkeessa rakennetaan keinoja työpaikkojen monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja ikääntyneiden kansalaisten työkokemuksen ja hiljaisen tiedon paremmaksi hyödyntämiseksi suomalaisessa työelämässä.





1 559 katselukertaa
Näyttökuva 2021-6-4 kello 19.36_edited.jpg

LIITY

KOLMAS ELÄMÄ  POSTITUSLISTALLE

TILAA UUTISKIRJE NIIN TIEDÄT kun uutta ilmestyy

KOLMAS  ELÄMÄ kirjan kansi
FACEBOOKISSA:
Näyttökuva 2021-2-11 kello 11.04.13.png
Näyttökuva 2020-10-5 kello 15.16.32.png
   Keskustele, kommentoi, debatoi, ota osaa!                             
Viimeisimmät