Suomen

Tietokirjalijat ry

on tukenut teosta.

Pidätkö teoksesta ja ajankohtaismediasta. Osta kirja tai tue meitä. Kiitos.

© 2017 by Innokit. Proudly created with Wix.com

Lisää kumppanimedioissa

I'm a paragraph. Click here to add your own text and edit me. It's easy.

Tapaa tekijä, tuottaja-kirjailija Veli-Antti Savolainen

Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.53.41.png
Näyttökuva 2018-10-21 kello 18.54.05.png
BFM uusi logo.png

Minulla on ollut jo neljännesvuosisadan harrastusta osallistua vakavasti yhteiskunnan uudistamiseen ja analysointiin lehtityöni lisäksi. Vuonna 1993 ilmestyi kirja Suomen Strategia - holhousvaltiosta aloite- ja yrittäjävaltioon, jonka kirjoitin parin vuoden määrätietoisten keskustelujen jälkeen, Cristina Anderssonin, Curt Lindblomin, Yrjö Pessin, Pentti Hakulisen, Hannu Tervosen ja Jermu Laineen ja omista viisauksistani. Se osui lamalääkkeeksi 146 ehdotuksellaan masentuneeseen Suomeen. Iltalehti julkaisi pääosan kirjasta jatkosarjana! Sen kustansi Paavo Haavikon Edita.

 

Vuonna 1996 ilmestyi ”Kohtaamisyhteiskunta”-teos josta tuli best seller ja yli sadan luennon savotta minulle. Kohtaamisyhteiskunta oli ensimmäinen eurooppalainen analyysi ja huomishahmotus tietoyhteiskunnan poliittisista, taloudellisista, kulttuurisista vaikutuksista työhön ja ihmiselämään; luontoon. Kirjoitin alkupuoliskon omat lukunsa tekivät Pekka Himanen, Dan Steinbock, Jari Sarasvuo, Klaus Oesch, Jarmo Kalm, Tauno Heikkilä, Jaakko Visuri ja Kari Hintikka.

 

Molempien kirjojen skenaariot osuivat hyvin ja monet ehdotukset ovat tulleet osaksi yhteiskuntaa. Nyt digitalisaatioksi kutsutun kehityksen suunta oli näkyvissä jo 20 vuotta sitten – jos halusi nähdä. Muutos ei ole ollut vain teknologiaa, mitä korostimme, vaan sen vaikutukset ovat ulottuneet työn murroksesta aina elämän muotoomme; ihmisten välisen kohtaamisen valtavaan muutokseen ja organisaatioiden tapaan toimia.

 

Tein siinä sivussa kymmenkunta oppikirjaa tietoyhteiskunta-asioista niin Suomeen kuin Afrikassa, jossa asuin monta vuotta.

 

Palattuani sieltä 2006 alkoi nähdä, että käsillä on pian finanssikriisi. Edellisen laman kirjurina ymmärsin, että tässä tapahtuu suuri muutos.

Aloin valmistella tätä Kolmas itsenäisyystaistelu-teosta. Hankkiuduin Jorma K. Virtasen avulla kolumnistiksi Hämeenlinnan kaupunkilehteen, johon kirjoitin 10 vuotta politiikasta ja taloudesta, maailmanmenosta joka viikko, kaikkiaan yli 500 puolen sivun juttua. Se velvoitti seuraamaan asioita. Panin kehitykset ja asiat ylös, kirjaa varten.

 

Toisena kimmokkeena oli, että olin yrittäjänä mm, Tekesin tukeman ”Netti-Tv” hankkeen , 1998-1999 puitteissa yrittänyt varhain selvittää monimuotokustantamisen problematiikkaa. Sitä miten eri mediamuodot; teksti, kuva, grafiikka, ääni ja liikkuva kuva saataisiin yhdistettyä uudeksi tavaksi esittää ideoita, tietoa ja synnyttää kahdensuuntaisuutta käyttäjän kanssa.

Selvitimme mm. Mika Nymanin ja Larri Helmisen kanssa uuden median vaikutuksia myös ”kansalaisjournalismiin”, verkostoitumiseen ruohonjuuritasolla ja kansalaistoimintaan myös omien verkkoalustojen käytön kautta ja järjestämällä mittavia promootioita ja kansansivistyskampanjoita sadoille tuhansille.

 

Ajan etanointi opetti lompakon ja kanveesin kautta.

 

Piti odottaa, että kaista laajenee siirtämään suuria tietomääriä, että julkaisuvälineet ja tietotekniset laitteet yksinkertaistuvat ja älyttyvät. Se kesti vuosikymmenen.

Uusi ilmaisu, ison tieto- ja idea-aineiston tuottaminen jokamiehen välineillä optimaaliseen monijakelukanavaan, uusi mediavälinerajat rikkova jutturakenne on ollut tavoite, toinen missio.

Tulos on paikoin teknisesti krouvia - kuten tubetukset ovat - tarkoituksella tehtynä, kuvan laatu korvautuu sisällön kautta. Idea on synnyttää kustantamiseen jokamiehen ideoita tietoprosessin kautta.

 

Päätavoite oli itse idea, kirjoittaa aikamme historiaa tänään; laadukas ja uusia avaava analyysi Suomesta ja maailmasta meidän aikanamme ja ehdotuspitoinen skenaario aina kansalaisuuteen saakka, katsoa miltä huominen näyttää tänään.

Polku kulkee Hansaliitosta 2050-luvulle saakka.

 

Tästä taisi tulla elämän työ. Journalismin ja yhteiskunnan kehittäminen kritiikin ja uuden hakemisen kautta.”