KIRJAN IKÄLISÄ: 100+
Voi hyvin, raha-asiat, työ eläkkeellä, ihmissuhteet, toimeentulo, viihde. -Tiedä, älä luule...
KLIKKAA KUVAA TARINAKARUSELLI ALKAA
1/100. KOLMAS ELÄMÄ 100+ VANHENEMISEN TAITOA
Tervetuloa monimuotomediaan!
100+sivusto käsittää kiinnostavia 100+ lisätarinoita ja katsauksen vanhoista päivistä ja eläkeajan uudesta, pidemmästä elämästäsi.
Klikkaa nuolia tai kuvaa niin uusi aihe ilmestyy ruudullesi.
Puhelimella vedät sormella sivusuunnassa.
VIHJE ALLE 65-VUOTIAILLE:
Meistä jokainen vanhenee joka hetki, koko ajan.
Tätä tutkimusretkeä, kolmannen elämän tarinaa, kannattaa nuorempienkin seurata, koska eläkeikä on Teilläkin edessä.
Suurin osa suomalaisista ei nimittäin valmistaudu millään tavoin eläkevuosiinsa vaikka tähän eläkkeelle ”joutumiseen” tai ”jäämiseen” liittyy yhä pitkäkestoisempi elinkaaren jakso.
NYT VAI SITKU?
Kolmas elämä on se ”korkea aika” tai ”sitten kun” eli sitku-tekemisen paikka.
Meidän pitää aloittaa viimeinen kierros itse, ettemme vain ”jää” eloon tai ”joudu” sivuun, vaan alamme elää omaa elämäämme, ihan itse - mutta muiden kanssa.
Tämä kolmas elämähän on valtava muutos, edessä oleva seikkailu ja tutkimusmatka, jossa jokainen lähtee omalle matkalleen viimeisillä - mutta vielä hyvillä voimillaan.
Seuraa 100+ sivuja täällä, Youtubessa, Alfatv;ssä, Instagramissa, Facebookissa ja lue tietysti myös koko kirja.
100+sivusto käsittää kiinnostavia 100+ lisätarinoita ja katsauksen vanhoista päivistä ja eläkeajan uudesta, pidemmästä elämästäsi.
Klikkaa nuolia tai kuvaa niin uusi aihe ilmestyy ruudullesi.
Puhelimella vedät sormella sivusuunnassa.
VIHJE ALLE 65-VUOTIAILLE:
Meistä jokainen vanhenee joka hetki, koko ajan.
Tätä tutkimusretkeä, kolmannen elämän tarinaa, kannattaa nuorempienkin seurata, koska eläkeikä on Teilläkin edessä.
Suurin osa suomalaisista ei nimittäin valmistaudu millään tavoin eläkevuosiinsa vaikka tähän eläkkeelle ”joutumiseen” tai ”jäämiseen” liittyy yhä pitkäkestoisempi elinkaaren jakso.
NYT VAI SITKU?
Kolmas elämä on se ”korkea aika” tai ”sitten kun” eli sitku-tekemisen paikka.
Meidän pitää aloittaa viimeinen kierros itse, ettemme vain ”jää” eloon tai ”joudu” sivuun, vaan alamme elää omaa elämäämme, ihan itse - mutta muiden kanssa.
Tämä kolmas elämähän on valtava muutos, edessä oleva seikkailu ja tutkimusmatka, jossa jokainen lähtee omalle matkalleen viimeisillä - mutta vielä hyvillä voimillaan.
Seuraa 100+ sivuja täällä, Youtubessa, Alfatv;ssä, Instagramissa, Facebookissa ja lue tietysti myös koko kirja.
2/100. VOIT KATSELLA 100 PLUSSAA MILLÄ LAITTEELLA VAIN
netistä
facebookista
instragramista
facebookista
instragramista
3/100. KIRJAILIJA VELI-ANTTI SAVOLAINEN TIETÄÄ
72-vuotiaana mistä puhuu:
”Pitää ajatella perin uusiksi, mitä eläkkeelle olo on. Meillä
on surkealla tavalla hyödynnetty sitä potentiaalia, joka on eläkkeelle olevassa hyväkuntoisessa väestössä. Heitä ei tietenkään pidä lähteä imemään kuiviin, mutta heille on tarjolla ja kannattaa antaa mahdollisuus toimia, vaikuttaa ja olla merkittäviä suomalaisessa yhteiskunnassa. Vapaaehtoisesti.”
"Minä olen aina halunnut elää menossa olevaa ikää koska valinnanvapautta ei itse asiassa ole. Kun tässä kirjassa puhun itsestäni ja ikätovereistani ”vanhoina” teen sen ylpeänä.
On hienoa olla vanha mies. Jos kaikki toimisi kehossa kuin ennen olisi vielä parempaa, mutta käytetyllä autollakin pääsee miksei sitten kemikaaliterveydellä."
KOLMAS ELÄMÄ on riskiryhmän rohkean kaunis elämänkerta televisiossa, kirjana ja netissä.
Se kertoo maailman menon muutoksesta asianosaisten omin silmin.
”Aloittaessasi kolmatta elämä sinua odottaa luopumisen oppiminen ja jatkumo: sosiaalinen ja oikeudellinen murros, eläkeläisen uusi tilanne. Tulossa on työn jättäminen, urapaineiden loppuminen, sitä ennen olet kokenut jo lasten lähtemisen kodista.
Toisaalta tulossa on myös vapaus, itsensä toteuttaminen, harrastukset, opiskelu, kulttuuri, kuluttaminen, ikätietoisuus, terveyden vaaliminen, uudet ja verestettävät ihmissuhteet henkilökohtaiset valinnat.
Elämästäsi katoaa toki vanha status: työpaikka, työyhteisö työtoverit, työmatkat, työterveyspalvelut ja työpaikkaruokailu.
Pomona menetät edustustilin ja työsuhdeauton ja -asunnon. Tervemenoa asema ja aseman antama arvovalta, tuoli jolla olet istunut ja jota on kumarrettu.
Pitää valita onko elämä lasi puolityhjä vai puolitäysi. kolmas elämä antaa tilalle päivässä 10 tuntia lisää aikaa. Ystäväpiirit, sosiaaliset suhteet, herruuden omaan aikaan.
Sinulle syntyykin aivan toisenlainen uusi status - arvoasetelma. Saat tottua kokemaan alentuvat asenteet -tunnet olevasi yhä hyvässä kunnossa mutta sinut asetetaan vanhaksi. Uusi identiteettisi on että, +65 vuotiaat ovat median valokeilassa vain ongelmien kautta, vaikka he ansaitsevat muutakin kuin ongelmaroolin.”
”Pitää ajatella perin uusiksi, mitä eläkkeelle olo on. Meillä
on surkealla tavalla hyödynnetty sitä potentiaalia, joka on eläkkeelle olevassa hyväkuntoisessa väestössä. Heitä ei tietenkään pidä lähteä imemään kuiviin, mutta heille on tarjolla ja kannattaa antaa mahdollisuus toimia, vaikuttaa ja olla merkittäviä suomalaisessa yhteiskunnassa. Vapaaehtoisesti.”
"Minä olen aina halunnut elää menossa olevaa ikää koska valinnanvapautta ei itse asiassa ole. Kun tässä kirjassa puhun itsestäni ja ikätovereistani ”vanhoina” teen sen ylpeänä.
On hienoa olla vanha mies. Jos kaikki toimisi kehossa kuin ennen olisi vielä parempaa, mutta käytetyllä autollakin pääsee miksei sitten kemikaaliterveydellä."
KOLMAS ELÄMÄ on riskiryhmän rohkean kaunis elämänkerta televisiossa, kirjana ja netissä.
Se kertoo maailman menon muutoksesta asianosaisten omin silmin.
”Aloittaessasi kolmatta elämä sinua odottaa luopumisen oppiminen ja jatkumo: sosiaalinen ja oikeudellinen murros, eläkeläisen uusi tilanne. Tulossa on työn jättäminen, urapaineiden loppuminen, sitä ennen olet kokenut jo lasten lähtemisen kodista.
Toisaalta tulossa on myös vapaus, itsensä toteuttaminen, harrastukset, opiskelu, kulttuuri, kuluttaminen, ikätietoisuus, terveyden vaaliminen, uudet ja verestettävät ihmissuhteet henkilökohtaiset valinnat.
Elämästäsi katoaa toki vanha status: työpaikka, työyhteisö työtoverit, työmatkat, työterveyspalvelut ja työpaikkaruokailu.
Pomona menetät edustustilin ja työsuhdeauton ja -asunnon. Tervemenoa asema ja aseman antama arvovalta, tuoli jolla olet istunut ja jota on kumarrettu.
Pitää valita onko elämä lasi puolityhjä vai puolitäysi. kolmas elämä antaa tilalle päivässä 10 tuntia lisää aikaa. Ystäväpiirit, sosiaaliset suhteet, herruuden omaan aikaan.
Sinulle syntyykin aivan toisenlainen uusi status - arvoasetelma. Saat tottua kokemaan alentuvat asenteet -tunnet olevasi yhä hyvässä kunnossa mutta sinut asetetaan vanhaksi. Uusi identiteettisi on että, +65 vuotiaat ovat median valokeilassa vain ongelmien kautta, vaikka he ansaitsevat muutakin kuin ongelmaroolin.”
4/100. VIDEO: OLLI SAARI HAASTATTELEE VELI-ANTTI SAVOLAISTA
Kuvausmatkalla Sysmässä kirjailija joutui itse haastateltavaksi koulussa.
5/100. 100+ TÄYDENTÄÄ KOLMAS ELÄMÄ KIRJAA
VANHOJEN ASIA ON SINUNKIN ASIASI!
Eläkeikä on pidentynyt vuosista vuosikymmeniin.
Muuttunut ja aktiivinen vanhuus vaikuttaa koko yhteiskuntaan perusteellisesti, on myös syytä oppia elämään se ja oppia vanhemisen taito uudella tavalla.
Ihmisen on mahdollista yltää vanhaksi ja viisaaksi kuin ei koskaan ennen. Vanha & viisas ei ole ollut enää kovin muodikas ilmaisu ajassamme. Olemme sen sijaan ymmärtäneet viimeiset vuodet väärin; uudeksi lapsuudeksi keski-ikä yhteiskunnassamme.
Eläkeikä on pidentynyt vuosista vuosikymmeniin.
Muuttunut ja aktiivinen vanhuus vaikuttaa koko yhteiskuntaan perusteellisesti, on myös syytä oppia elämään se ja oppia vanhemisen taito uudella tavalla.
Ihmisen on mahdollista yltää vanhaksi ja viisaaksi kuin ei koskaan ennen. Vanha & viisas ei ole ollut enää kovin muodikas ilmaisu ajassamme. Olemme sen sijaan ymmärtäneet viimeiset vuodet väärin; uudeksi lapsuudeksi keski-ikä yhteiskunnassamme.
6/100 VIDEO: MIKÄ IHMEEN KOLMAS ELÄMÄ?
KOLMAS ELÄMÄ on monta esitystapaa ja asiaa: riskiryhmän elämänkerta televisiossa, kirjana ja netissä. Se kertoo maailman menon muutoksesta asianosaisten omin silmin.
TV-ohjelma ja kirja kertoo eläkeläisväestön; 1,5 miljoonan suomalaisen dramaattisesta elämän muutoksesta. He elävät aktiivisia vanhoja päiviään pidempään, terveempinä ja vauraampina kuin koskaan ihmishistoriassa.
Eläkeikäiset ovat kaikkea muuta kuin eläkepommi. Hopeaikäiset ovat vahvin kuluttajaryhmä, joka ei suostu ottamaan raihnaisuuden viittaa vielä hartioilleen.
Draama alkoi kun tuli tämä koronan kuoleman uhka, tuomio.
Seurallisinta kansanosaa varjellaan nyt seurustelulta ja kohtaamisilta jopa lasten lastensa kanssa toki hyvässätarkoituksessa, mutta kipeää se silti tekee.. Meidät niputetaan yhdeksi säälittäväksi joukoksi vaikka tarinoita on yhtä monta kuin meitä mummuja vaarejakin.
Kolmas elämä kertoo kokemusasiantuntemuksella sukupolvikohtalon draaman sisältä mitä on olla vanha näissä oloissa Suomessa ja maailmalla.
Vanhoja ei jätetä koska silloin jättäisimme itsemme.
Kuulette ja näette, luette ja nautitte kun selviää miten tästä selvitään.
TV-ohjelma ja kirja kertoo eläkeläisväestön; 1,5 miljoonan suomalaisen dramaattisesta elämän muutoksesta. He elävät aktiivisia vanhoja päiviään pidempään, terveempinä ja vauraampina kuin koskaan ihmishistoriassa.
Eläkeikäiset ovat kaikkea muuta kuin eläkepommi. Hopeaikäiset ovat vahvin kuluttajaryhmä, joka ei suostu ottamaan raihnaisuuden viittaa vielä hartioilleen.
Draama alkoi kun tuli tämä koronan kuoleman uhka, tuomio.
Seurallisinta kansanosaa varjellaan nyt seurustelulta ja kohtaamisilta jopa lasten lastensa kanssa toki hyvässätarkoituksessa, mutta kipeää se silti tekee.. Meidät niputetaan yhdeksi säälittäväksi joukoksi vaikka tarinoita on yhtä monta kuin meitä mummuja vaarejakin.
Kolmas elämä kertoo kokemusasiantuntemuksella sukupolvikohtalon draaman sisältä mitä on olla vanha näissä oloissa Suomessa ja maailmalla.
Vanhoja ei jätetä koska silloin jättäisimme itsemme.
Kuulette ja näette, luette ja nautitte kun selviää miten tästä selvitään.
7/100. MITÄ ON KOLMAS ELÄMÄ?
Kolmas elämä on hyvä eletty elämä, joka vielä jatkuu täydellä painolla, terveenä ja pidempään.
Kolmas elämä koskee iällisesti eläkeaikaamme joka eletään ennen ihmisen rappetumistapahtumista.
Kolmannen elämän vaiheen saavuttaneet ovat ensimmäisinä täyttämässä ihmisen ikuisen unelman elää pitkään ja vauraasti.
Nyt toive on toteutunut.
Me nykyeläkeläiset, rikkaissa, maissa olemme saaneet elinaikaa 20-30 vuotta lisää.
Elinaika on lisääntynyt 2–3 vuoden vauhtia jokaista kymmentä vuotta kohti viime vuosikymmenet.
Terveen vanhuuden alue on laajentunut ja sairaan vanhuuden vastaavasti supistunut.
- Aika hyvin voi arvioida minkälainen on 3-vuotias, ja voi odottaa vielä aika hyvin, millainen on 13-vuotias. Mutta 63-vuotiaan kohdalla kalenteri-ikä ei sano mitään. Kaikki on hyvin kerroksellista, koska mukana on ihmisen koko elämänkokemus. – Vappu Taipale.
Kolmas elämä koskee iällisesti eläkeaikaamme joka eletään ennen ihmisen rappetumistapahtumista.
Kolmannen elämän vaiheen saavuttaneet ovat ensimmäisinä täyttämässä ihmisen ikuisen unelman elää pitkään ja vauraasti.
Nyt toive on toteutunut.
Me nykyeläkeläiset, rikkaissa, maissa olemme saaneet elinaikaa 20-30 vuotta lisää.
Elinaika on lisääntynyt 2–3 vuoden vauhtia jokaista kymmentä vuotta kohti viime vuosikymmenet.
Terveen vanhuuden alue on laajentunut ja sairaan vanhuuden vastaavasti supistunut.
- Aika hyvin voi arvioida minkälainen on 3-vuotias, ja voi odottaa vielä aika hyvin, millainen on 13-vuotias. Mutta 63-vuotiaan kohdalla kalenteri-ikä ei sano mitään. Kaikki on hyvin kerroksellista, koska mukana on ihmisen koko elämänkokemus. – Vappu Taipale.
8/100. ONKO ELÄKELÄINEN LIIAN VANHA?
Näkökulma aikaan vaihtuu eläkkeellä edessä olevasta siihen mitä on jäljellä.
Kolmas elämä purkaa ennakkoluuloja itseltämme ja toivottavasti myös nuoremmilta.
-Vanhemisen pitäisi siis yhdistää ei eristää eikä pelottaa meitä koska se koskee ihan jokaista, ihan aina.
Yleinen käsitys vanhuudesta ei pitkäikäisyyden ja parantuneen terveyden kohentumisesta huolimatta ole muuttunut parempaan suuntaan.
Yhä ajatellaan, että harmaat leijonat ovat saaneet jo liiankin suuren siivun hyvästä elämästä ja hyvä toimintakyky siihen päälle on ansaitsematon lisäetu joka on nuoremmilta pois.
Yhteiskunta näkee meidät länsimaiden taloutta uhkaavana talouspommina ja budjettikestävyyden uhkana.
KOLMAS IKÄ:
Sukupolveni, suurten ikäluokkien ytimen muodostavat 1945-49 syntyneet, mutta tässä kirjassa Kolmannen elämän viettäjiksi luetaan kaikki terveet eläkeikäiset. 1,6 miljoonaa suomalaista.
Suurten ikäluokkien määrityksessä käytän vuosiluokkia 1945-54 syntyneitä.
Kolmas elämä purkaa ennakkoluuloja itseltämme ja toivottavasti myös nuoremmilta.
-Vanhemisen pitäisi siis yhdistää ei eristää eikä pelottaa meitä koska se koskee ihan jokaista, ihan aina.
Yleinen käsitys vanhuudesta ei pitkäikäisyyden ja parantuneen terveyden kohentumisesta huolimatta ole muuttunut parempaan suuntaan.
Yhä ajatellaan, että harmaat leijonat ovat saaneet jo liiankin suuren siivun hyvästä elämästä ja hyvä toimintakyky siihen päälle on ansaitsematon lisäetu joka on nuoremmilta pois.
Yhteiskunta näkee meidät länsimaiden taloutta uhkaavana talouspommina ja budjettikestävyyden uhkana.
KOLMAS IKÄ:
Sukupolveni, suurten ikäluokkien ytimen muodostavat 1945-49 syntyneet, mutta tässä kirjassa Kolmannen elämän viettäjiksi luetaan kaikki terveet eläkeikäiset. 1,6 miljoonaa suomalaista.
Suurten ikäluokkien määrityksessä käytän vuosiluokkia 1945-54 syntyneitä.
9/100. VANHENEMINEN ON TIETO JA TAITOLAJI
Vanhenemisen taito: opastusta myös teille vasta eläkkeelle tuleville.
HYVIÄ UUTISIA:
Pitkä ikä on suuri saavutus: jokaisen meidän suurin
unelmamme: elää kauan on NYT TOTTA.
Vanhuus ei ole enää VAIN raihnaista hiipumista, olemme eläkkeellä jopa yli 30
vuotta.
HUONOJA UUTISIA:
• Koskaan ennen ei myös kokonaista sukupolvea ole suljettu ikäreservaattiin,
hyväntahtoiseen, vapaaehtoiseen, mutta pelolla aidattuun mielen
aitaukseen.
• Siinä olotilassa vaihtoehtoina ovat vapaus kohdata ja mennä.
• Toinen vaihtoehto on kenen tahansa pärskähdyksestä seuraava kuolema.
HYVIÄ UUTISIA:
Pitkä ikä on suuri saavutus: jokaisen meidän suurin
unelmamme: elää kauan on NYT TOTTA.
Vanhuus ei ole enää VAIN raihnaista hiipumista, olemme eläkkeellä jopa yli 30
vuotta.
HUONOJA UUTISIA:
• Koskaan ennen ei myös kokonaista sukupolvea ole suljettu ikäreservaattiin,
hyväntahtoiseen, vapaaehtoiseen, mutta pelolla aidattuun mielen
aitaukseen.
• Siinä olotilassa vaihtoehtoina ovat vapaus kohdata ja mennä.
• Toinen vaihtoehto on kenen tahansa pärskähdyksestä seuraava kuolema.
10/100. MIKSI MINUA SAA KUTSUA
Kielenkäyttöongelmat vanhuudesta puhuttaessa kertovat, että suhtautumisemme ikääntymiseen on usein pelonsekainen ja kielteinen. Vanhus-sanaa ei saa käyttää juuri kenestäkään. "Ikääntymistä" siedetään paremmin kuin "vanhenemista". Seniori, harmaa pantteri, kypsä on parempi kuin vanha.
Vanhojen on vaikea entisinä nuorina hyväksyä korkeampaa ikäänsä. Kukaan ei halua kuulua stereotyyppiseen ”vanhojen” ihmisten ryhmään.
Yleisin median lähestymistapa vanhoihin aikuisiin on talousperusteinen ja juttu käsittelee useimmiten huonoa hoivaa.
Kommentoija on harvoin vanha ihminen itse.
Vanhuus on julkisuudessa hoivaongelma vaikka vain viisi prosenttia eläkeikäisistä tarvitsee pysyvää hoitoa.
”Kukaan työelämässä ei ole vielä kokenut vanhuutta. Nuorelle toimittajalle vanhuus käsitteenä on aina ulkopuolista.”
11/100 video-ONKO PITKÄ IKÄ NUOREMMILTA POIS?
"Ikääntymisen suhteen pitää muuttaa puhetapaa:
liian kauan on keskitetty riskeihin, kun pitäisi ajatella
myös mahdollisuuksia, sekä yksilöille että yhteiskunnalle",
Stefano Scarpetta OECD.
Vanhuuden viisauden arvostuksesta on siirrytty laskemaan mitä eläkeläinen
maksaa.Yhteiskunta näkee meidät taakka pommina ja budjettikestävyyden
uhkana.
Tämän väärinkäsityksen murskaan myöhemmin perusteellisesti.
Kukaan meistä vanhoista ei halua itsekään tulla kutsutuksi vanhana vanhaksi.
Vanhuuden keljuin asia on, että Oma Keho pettää kuin salaa meidät kaikki vaihe
vaiheelta, elin elimeltä ja lopulta sammuttaa koko moottorin vaikka sen estämiseksi
on luotu jättiluokan bisnes ulkonäköunelmista
hyvinvointi-, vapaa-aika- ja ikinuoruuden harhaa aivan loppuun saakka.
Ikäpolvikeskustelussa ongelma on, ettei yksikään työelämässä vielä oleva päättäjä,
journalisti tai tutkija ole itse kokenut vanhuutta.
Yhä ajatellaan, että me olemme saaneet jo liiankin suuren siivun hyvästä elämästä
ja entistä parempi toimintakyky siihen päälle on ansaitsematon lisäetu, joka on
nuoremmilta pois
12/100. KEITÄ VANHAT OVAT
Vanhuuden iän määrittely ja eläkeikä vaihtelevat eri maissa ja kulttuureissa. Esimerkiksi Venäjällä naiset saavuttavat eläkeiän 55- ja miehet 60-vuotiaina. Kehitysmaissa usein työskennellään niin kauan kuin voimavaroja riittää, työtä vaan vaihdetaan vanhuksen toimintakykyä vastaavaksi.
Vanhoja ikäkäsityksiä pitäisi kyseenalaistaa, koska länsimaissa väestö elää entistä pitempään ja terveempänä.
Tulisi ymmärtää, ettei ihmistä ohjaa pelkkä kronologinen ikä, vaan myös elämäntapahtumat.
Eläkkeensaajia oli 1,6 miljoonaa vuonna 2019. Vuoden 2019 lopussa eläkettä maksettiin Suomessa 1 612 000 henkilölle. Heistä naisia oli 886 000 (55 %) ja miehiä 726 000 (45 %).
Kaikista eläkkeensaajista 1 556 000 asui Suomessa. Suomen väestöstä 28 prosenttia sai siten jotain eläkettä, joko omaa eläkettä tai perhe-eläkettä tai molempia. Ulkomailla asuvia eläkkeensaajia oli 57 000.
Kaikista omaa eläkettä saaneista neljä viidesosaa (1 219 000) oli täyttänyt 65 vuotta ja yksi viidesosa oli alle 65-vuotiaita (302 000). Eniten eläkkeensaajia oli 65–69- ja 70–74-vuotiaiden ikäryhmissä, molemmissa noin 350 000.
Yli 65-vuotiaiden eläkkeensaajien ikäryhmissä naisten osuus oli miehiä suurempi ja kasvoi vanhempiin ikäryhmiin mentäessä. 65–79-vuotiaista eläkeläisistä naisia oli runsas puolet. 80–89-vuotiaiden ikäryhmässä naisten osuus oli yli kolme viidesosaa (62 %) ja sitä vanhemmista eläkeläisistä naisia oli kolme neljäsosaa (74 %).
Vanhoja ikäkäsityksiä pitäisi kyseenalaistaa, koska länsimaissa väestö elää entistä pitempään ja terveempänä.
Tulisi ymmärtää, ettei ihmistä ohjaa pelkkä kronologinen ikä, vaan myös elämäntapahtumat.
Eläkkeensaajia oli 1,6 miljoonaa vuonna 2019. Vuoden 2019 lopussa eläkettä maksettiin Suomessa 1 612 000 henkilölle. Heistä naisia oli 886 000 (55 %) ja miehiä 726 000 (45 %).
Kaikista eläkkeensaajista 1 556 000 asui Suomessa. Suomen väestöstä 28 prosenttia sai siten jotain eläkettä, joko omaa eläkettä tai perhe-eläkettä tai molempia. Ulkomailla asuvia eläkkeensaajia oli 57 000.
Kaikista omaa eläkettä saaneista neljä viidesosaa (1 219 000) oli täyttänyt 65 vuotta ja yksi viidesosa oli alle 65-vuotiaita (302 000). Eniten eläkkeensaajia oli 65–69- ja 70–74-vuotiaiden ikäryhmissä, molemmissa noin 350 000.
Yli 65-vuotiaiden eläkkeensaajien ikäryhmissä naisten osuus oli miehiä suurempi ja kasvoi vanhempiin ikäryhmiin mentäessä. 65–79-vuotiaista eläkeläisistä naisia oli runsas puolet. 80–89-vuotiaiden ikäryhmässä naisten osuus oli yli kolme viidesosaa (62 %) ja sitä vanhemmista eläkeläisistä naisia oli kolme neljäsosaa (74 %).
13/100. VIDEO:SUKUPOLVEN VIRSTANPYLVÄÄT
Mitä suurten ikäluokkien elämän aikana on tapahtunut?
14/100. ONNEKKAAT SUOMALAISET VANHAT
Pitää muistaa, että myös eläkkeellä olo on Suomessa lottovoiito, vaikka 16 prosenrttia eläkeläistä elää köyhyysrajan alapuolella.
Huolimatta siitä, että eläkkeet ovat viime vuosikymmeninä jatkuvasti kasvaneet on eläkeläisten köyhyys edelleen todellisuutta Suomessa. THL:n selvitys vuonna 2016 osoitti, että eläkeläisistä ja yli 65-vuotiaista 2-3 prosenttia joutuu tulemaan toimeen minimibudjetin alittavilla tuloilla kun taas suhteellisen köyhyysmittarin mukaan 14–15 prosenttia heistä elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella.
Kaiken positiivisen Kolmannen elämä puheen keskellä on muistettava että tietysti kaikki ikääntyneet eivät ole ”tuottavia”, vahvoja, eivät vanhene onnistuneesti, eivät ole saavuttaneet hyvää vanhuutta, eivät nauti kolmannen elämän vapauksista, eivät vanhene rohkeasti ja aktiivisesti. Älä siis syyllistä heitä siitä, että heidän voimavaransa ovat jo kuluneet vähiin.
Kaikilla pitää olla täysi ihmisarvo tuottamattomuudesta huolimatta.
Huolimatta siitä, että eläkkeet ovat viime vuosikymmeninä jatkuvasti kasvaneet on eläkeläisten köyhyys edelleen todellisuutta Suomessa. THL:n selvitys vuonna 2016 osoitti, että eläkeläisistä ja yli 65-vuotiaista 2-3 prosenttia joutuu tulemaan toimeen minimibudjetin alittavilla tuloilla kun taas suhteellisen köyhyysmittarin mukaan 14–15 prosenttia heistä elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella.
Kaiken positiivisen Kolmannen elämä puheen keskellä on muistettava että tietysti kaikki ikääntyneet eivät ole ”tuottavia”, vahvoja, eivät vanhene onnistuneesti, eivät ole saavuttaneet hyvää vanhuutta, eivät nauti kolmannen elämän vapauksista, eivät vanhene rohkeasti ja aktiivisesti. Älä siis syyllistä heitä siitä, että heidän voimavaransa ovat jo kuluneet vähiin.
Kaikilla pitää olla täysi ihmisarvo tuottamattomuudesta huolimatta.
15/100. VANHA MAAILMA ON MUUTTUNUT
Uusi kolmas elämä on valtava elämän muutos, edessä oleva seikkailu, tutkimusmatka kohteena tuntematon maaperä terra ingognita, johon jokainen lähtee omalle matkalleen viimeisillä voimillaan.
Kolmas ikä on käsitteen yhden kehittäjän, englantilaisen väestö- ja perhehistorioitsija Peter Lassletin (1989) mukaan omalle hyvinvoinnille omistettua aikaa. Ei olla enää työssä, mutta muuten ollaan toimintakykyisiä, aktiivisia ja aikaansaapia.
Kolmas ikä on käsitteen yhden kehittäjän, englantilaisen väestö- ja perhehistorioitsija Peter Lassletin (1989) mukaan omalle hyvinvoinnille omistettua aikaa. Ei olla enää työssä, mutta muuten ollaan toimintakykyisiä, aktiivisia ja aikaansaapia.
16/100. SUURET IKÄLUOKAT SYNTYIVÄT KÖYHYYTEEN
Suurten ikäluokkien elämän kulku oli etenemistä tilallisesta ja kulttuurisesta ahtaudesta sosiaaliseen nousuun, jonka mahdollisti pitkä työura ja naisten aseman miesvaltaa koskeva kumous lähes kaikilla elämän alueilla.
Lapsena he ovat saaneet perinteisen autoritaarisen kasvatuksen ja eläneet suurilapsisissa perheissä, joista yli puolet sai elantonsa maataloudesta.
Heidän vanhemmistaan noin 90 prosenttia oli käynyt korkeintaan kansakoulun, ylioppilaita oli isistä vain viisi- ja äideistä kolme prosenttia.
Kansa- ja kansalaiskoulu jäi myös pääasialliseksi suurten ikäluokkien koulutukseksi. Säännöllinen työnteko aloitettiin 17–18-vuotiaina, kolmasosa jo 16-vuotiaana. Töihin pääsi helposti.
Neuvoloissa ja kansakouluissa jouduttiin järjestämään aamu- ja iltavuoroja.
He ovat myös ”suuren muuton” sukupolvi, joka irroitettiin juuristaan paikan vaihtoihin. Yli kolme neljännestä oli syntynyt maaseudulla, mutta suurin osa on sittemmin muuttanut muualle.
Heidän aikanaan. Suomi muuttui maatalousyhteiskunnata teolliseksi yhteiskunnaksi- siirtyi sitten palvelujen pariin ja nyt tietoyhteiskunnaksi josa koneälyn käyttö valtaa alaa.
Kun maatalouden merkitys työllistäjänä pieneni ja suuret ikäluokat joutuivat muuttamaan elinpaikkaa asumaan lähiöihin ja tehtaisiin töihin. Työn perässä maasta muutettiin myös Ruotsiin.
Lapsena he ovat saaneet perinteisen autoritaarisen kasvatuksen ja eläneet suurilapsisissa perheissä, joista yli puolet sai elantonsa maataloudesta.
Heidän vanhemmistaan noin 90 prosenttia oli käynyt korkeintaan kansakoulun, ylioppilaita oli isistä vain viisi- ja äideistä kolme prosenttia.
Kansa- ja kansalaiskoulu jäi myös pääasialliseksi suurten ikäluokkien koulutukseksi. Säännöllinen työnteko aloitettiin 17–18-vuotiaina, kolmasosa jo 16-vuotiaana. Töihin pääsi helposti.
Neuvoloissa ja kansakouluissa jouduttiin järjestämään aamu- ja iltavuoroja.
He ovat myös ”suuren muuton” sukupolvi, joka irroitettiin juuristaan paikan vaihtoihin. Yli kolme neljännestä oli syntynyt maaseudulla, mutta suurin osa on sittemmin muuttanut muualle.
Heidän aikanaan. Suomi muuttui maatalousyhteiskunnata teolliseksi yhteiskunnaksi- siirtyi sitten palvelujen pariin ja nyt tietoyhteiskunnaksi josa koneälyn käyttö valtaa alaa.
Kun maatalouden merkitys työllistäjänä pieneni ja suuret ikäluokat joutuivat muuttamaan elinpaikkaa asumaan lähiöihin ja tehtaisiin töihin. Työn perässä maasta muutettiin myös Ruotsiin.
17/100. IKÄSYRJINTÄ JA VASTAKKAINASETTELU
Helsingin Sanomatkin myönsi pääkirjoituksessaan marraskuussa 2020 sitten, että "on aika ravistella pinttyneitä käsityksiä vanhuudesta: 75-vuotiaat ovat lähempänä keski-ikää kuin kuolemaa…Eliniän piteneminen hahmotetaan yleensä pidempänä vanhuutena, mutta totuus onkin jotain muuta: elämä on pidentynyt keskeltä.
Keski-ikä jatkuu 10–15 vuotta pidempään kuin 1990-luvulla.
Sitä kolmas elämä tarkoittaa ja siten sitä pitäisi kehittää.
Yhteiskuntaa tarkastellaan ja rankataan pääosin vain talouden kautta myös meitä vanhoja.
Hopeatalous Silver Economy on EU:n termi, joka tarkoittaa uusia liike- toimintamahdollisuuksia, yli 50-vuotiaan, aktiivisen väestönosan tarpeisiin.
Tämän hopeatalouden kooksi EU laskee 3700 miljardia euroa yli 60 Suomen valtion budjettia.
Hopeatalous kasvaa vuoteen 2025 mennessä 5700 miljardiin euroo
Eläkeikäiset ovat vuosittain 25 miljardin euron kulutusryhmä.
Nyt, vuonna 2020 kolme vanhinta ikäryhmää, yli 60-vuotiaat ovat vaurain ikäryhmä kaikkiaan 600 miljardin arvolla. Sen he jättävät perinnöksi.
Me yli 63 vuotiaat maksamme Suomessa tuloveroa 6,3 miljardia euroa vuodessa.
Kyse on valtavan suuresta mahdollisuudesta
Keski-ikä jatkuu 10–15 vuotta pidempään kuin 1990-luvulla.
Sitä kolmas elämä tarkoittaa ja siten sitä pitäisi kehittää.
Yhteiskuntaa tarkastellaan ja rankataan pääosin vain talouden kautta myös meitä vanhoja.
Hopeatalous Silver Economy on EU:n termi, joka tarkoittaa uusia liike- toimintamahdollisuuksia, yli 50-vuotiaan, aktiivisen väestönosan tarpeisiin.
Tämän hopeatalouden kooksi EU laskee 3700 miljardia euroa yli 60 Suomen valtion budjettia.
Hopeatalous kasvaa vuoteen 2025 mennessä 5700 miljardiin euroo
Eläkeikäiset ovat vuosittain 25 miljardin euron kulutusryhmä.
Nyt, vuonna 2020 kolme vanhinta ikäryhmää, yli 60-vuotiaat ovat vaurain ikäryhmä kaikkiaan 600 miljardin arvolla. Sen he jättävät perinnöksi.
Me yli 63 vuotiaat maksamme Suomessa tuloveroa 6,3 miljardia euroa vuodessa.
Kyse on valtavan suuresta mahdollisuudesta
18/100, VIDEO. SYYLLINEN, SUKUPOLVI SAI LUNTA T
Sukupolven elämän kulku - itsetutkiskelua:
Nyt saamme hävytöntä lunta tupaan, syytekirjelmä meitä seuraavalta sukupolvelta.
Sukupolvemme työtodistus jaetaan koko porukalle omin arvioin.
”Johtopäätöskin on yksioikoisen selvä. Heidät on pysäytettävä. Tuhoon johtava kehitys on katkaistava. Ja vaikka se ei mitään auttaisikaan syylliset on saatava selvillle jotta suoritettava vahingonkorvaus voidaan suorittaa…Sukupolveni on tuleva syyttämään tiettyä kansanosaa avoimilla käräjillä laajoista rikoksista nuorempaa ikäluokkaa kohtaan…”
Kirjoittaja, nyt 50-vuotias Osku Pajamäki halusi 15 vuotta sitten (2006) hyökätä koko rintaman leveydeltä ”Ahnetta sukupolvea” siis meitä, suuria ikäluokkia vastaan.Oikeudenkäyntiä ei ole kuulunut, mutta oliko Pajamäen rajuissa puheissa vuonna 2006 totta toinen puoli vai sivallammeko hänet tieltämme historian romukoppaan?
Meidän elämämme aikana on tapahtunut aiemman tuhannen vuoden edestä.
Kaikesta on tullut julkista ja läpinäkyvää.
Mutta mitä me olemme itseasiassa saaneet aikaan.
Pääsemmekö luokalta sukupolvien ketjuun?
Nyt saamme hävytöntä lunta tupaan, syytekirjelmä meitä seuraavalta sukupolvelta.
Sukupolvemme työtodistus jaetaan koko porukalle omin arvioin.
”Johtopäätöskin on yksioikoisen selvä. Heidät on pysäytettävä. Tuhoon johtava kehitys on katkaistava. Ja vaikka se ei mitään auttaisikaan syylliset on saatava selvillle jotta suoritettava vahingonkorvaus voidaan suorittaa…Sukupolveni on tuleva syyttämään tiettyä kansanosaa avoimilla käräjillä laajoista rikoksista nuorempaa ikäluokkaa kohtaan…”
Kirjoittaja, nyt 50-vuotias Osku Pajamäki halusi 15 vuotta sitten (2006) hyökätä koko rintaman leveydeltä ”Ahnetta sukupolvea” siis meitä, suuria ikäluokkia vastaan.Oikeudenkäyntiä ei ole kuulunut, mutta oliko Pajamäen rajuissa puheissa vuonna 2006 totta toinen puoli vai sivallammeko hänet tieltämme historian romukoppaan?
Meidän elämämme aikana on tapahtunut aiemman tuhannen vuoden edestä.
Kaikesta on tullut julkista ja läpinäkyvää.
Mutta mitä me olemme itseasiassa saaneet aikaan.
Pääsemmekö luokalta sukupolvien ketjuun?
19/100, MEISTÄ TULI RIKKAITA ASUMISEN AVULLA
Meistä tuli halpojen asuntojen omistajia 1970-1980-lukujen inflaatioiden avittamina: vuonna 1975 omistusasujia oli Suomessa 42 prosenttia mutta 15 vuodessa vuonna 1990 jo 82 prosenttia plus Ruotsiin menneet.
Sen seurauksena olemme nyt seitsenkymppisinä maan vaurain ikäryhmä - kohortti. Samalla meitä on seurannut sosiaalinen nousukierre, jota mikään aiempi eikä jälkeinen sukupolvi ole kokenut.
Sen seurauksena olemme nyt seitsenkymppisinä maan vaurain ikäryhmä - kohortti. Samalla meitä on seurannut sosiaalinen nousukierre, jota mikään aiempi eikä jälkeinen sukupolvi ole kokenut.
20/100. VIDEOTARINA: TIMO PALASI RUMPALIKSI VANHOILLA PÄIVILLÄÄN
Ernos.yhtyeen Timo kertoo miten rockista ruli elmän kestävä seikkaliu...
21/100. ME OLEMME ROCK`n ROLL
Me olemme forever young, ikuisesti nuoria vanhuksia.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 874 314 vähintään 70 vuotta täyttänyttä henkilöä. Heistä 370 405 oli miehiä ja 503 909 naisia. 70 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut kolmessa vuodessa 100 000 henkilöllä.
Kuuntelemme lauantaisin yleisradiosta vanhempiemme toivottujen levyjen sijaan entisten nuorten sävellahjaa ja käymme lastenlastemme kanssa rockfestivaaleilla tai kaverien kanssa joraamassa Back to the Sixties risteilyillä yllämme oman aikamme nuorten vaatteet.
Vanhuus vie vähitellen ruumiillisia voimavaroja, mutta ei hengenvoimia.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 874 314 vähintään 70 vuotta täyttänyttä henkilöä. Heistä 370 405 oli miehiä ja 503 909 naisia. 70 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut kolmessa vuodessa 100 000 henkilöllä.
Kuuntelemme lauantaisin yleisradiosta vanhempiemme toivottujen levyjen sijaan entisten nuorten sävellahjaa ja käymme lastenlastemme kanssa rockfestivaaleilla tai kaverien kanssa joraamassa Back to the Sixties risteilyillä yllämme oman aikamme nuorten vaatteet.
Vanhuus vie vähitellen ruumiillisia voimavaroja, mutta ei hengenvoimia.
22/100. LOIMME NUORISOMUSIIKIN UUSIKSI
Seitsemänkymppisten Topmost soittaa vieläkin Gugi ja Harri Saksala eivät kadota
ääntään.
Suurten ikäluokkien muusikoista monet ovat tähtiä musiikkitaivaalla vielä yli 70-vuotiaina. - Ennen koronariesaa...
ääntään.
Suurten ikäluokkien muusikoista monet ovat tähtiä musiikkitaivaalla vielä yli 70-vuotiaina. - Ennen koronariesaa...
23/100. GUGI KOKLJUSKHIN PALASI MIKROFONIN TAAKSE
Gugi kertoo elämästään ja mitä on olla vanha tähti.
24/100. POLITISOITUNUT NUORUUS OLI RADIKALISMIA
1950-60 -ukujen nuoria on pidetty radikaaleina 1970-luvun taistolaisiin sekoittaen.
he olivat saaneet kuitenkin hyvin perinteisen kasvatuksen.
Itse radikallaina sosialistina esiityneen Paavo Lipposen vanhoilla päivillään esittämä arvio on moosesmaisuudessaan suora.
"Henkisesti poteroitunut, sodan edellisen sukupolven yhä hallitsema Suomi tarvitsi luovien voimien vapauttamista, isänmaan myyttien tuuletusta, yhteiskunnassa kasaantuneiden ongelmien avointa käsittelyä. Niin kuin Jouko Tyyri totesi, vain nuori polvi kykeni harjoittamaan väistämätöntä kansallista itsekritiikkiä.
Traditiosta ponnistaen 1960-luvulla noottikriisin kokenut nuori polvi omaksui Matti Klingen luonnehtimalla tavalla "yhteiskunnallisen radikalismin ja reaalipolitiikan".
Uuden kansallisen suunnan tavoittelu tiivistyi toisaalta Kekkosen ulkopolitiikan kannattamiseen ja kehittämiseen, toisaalta uuden poliittisen voimatasapainon ja eheytymisen tavoitteluun porvarillisen ylivallan aikakauden lähestyessä loppuaan. Yhdysvaltain ja Länsi-Euroopan opiskelijaliikehdinnästä poiketen suomalainen 1960-luvun radikalismi ei ollut mitään anarkistista "kukkaisvaltaa".
Meidän kulttuuriradikaalimme eivät olleet harmittomia hippejä, vaan tarkoituksellisesti vanhempaa polvea provosoivia, tahallaan huonosti käyttäytyviä hegemonian haastajia. Niin kuin kirjoitin Ylioppilaslehdessä Ylioppilasteatterista Lapualaisoopperan vuonna 1966, "siellä pilkataan vanhoja arvoja ja rakennetaan uusia". Uusia arvoja rakentavat radikaalit ponnistivat traditiosta, mikä merkitsi henkilökohtaisen osaamisen ja korkealle asetettujen tavoitteiden korostumista."
Nopeasti modernisoituva yhteiskunta pakotti 1950–1960-luvun nuoret valitsemaan ammattinsa vailla edeltävien sukupolvien mallia. Se sopeutti heitä osaksi koneistoa änkyröitä myöden.
he olivat saaneet kuitenkin hyvin perinteisen kasvatuksen.
Itse radikallaina sosialistina esiityneen Paavo Lipposen vanhoilla päivillään esittämä arvio on moosesmaisuudessaan suora.
"Henkisesti poteroitunut, sodan edellisen sukupolven yhä hallitsema Suomi tarvitsi luovien voimien vapauttamista, isänmaan myyttien tuuletusta, yhteiskunnassa kasaantuneiden ongelmien avointa käsittelyä. Niin kuin Jouko Tyyri totesi, vain nuori polvi kykeni harjoittamaan väistämätöntä kansallista itsekritiikkiä.
Traditiosta ponnistaen 1960-luvulla noottikriisin kokenut nuori polvi omaksui Matti Klingen luonnehtimalla tavalla "yhteiskunnallisen radikalismin ja reaalipolitiikan".
Uuden kansallisen suunnan tavoittelu tiivistyi toisaalta Kekkosen ulkopolitiikan kannattamiseen ja kehittämiseen, toisaalta uuden poliittisen voimatasapainon ja eheytymisen tavoitteluun porvarillisen ylivallan aikakauden lähestyessä loppuaan. Yhdysvaltain ja Länsi-Euroopan opiskelijaliikehdinnästä poiketen suomalainen 1960-luvun radikalismi ei ollut mitään anarkistista "kukkaisvaltaa".
Meidän kulttuuriradikaalimme eivät olleet harmittomia hippejä, vaan tarkoituksellisesti vanhempaa polvea provosoivia, tahallaan huonosti käyttäytyviä hegemonian haastajia. Niin kuin kirjoitin Ylioppilaslehdessä Ylioppilasteatterista Lapualaisoopperan vuonna 1966, "siellä pilkataan vanhoja arvoja ja rakennetaan uusia". Uusia arvoja rakentavat radikaalit ponnistivat traditiosta, mikä merkitsi henkilökohtaisen osaamisen ja korkealle asetettujen tavoitteiden korostumista."
Nopeasti modernisoituva yhteiskunta pakotti 1950–1960-luvun nuoret valitsemaan ammattinsa vailla edeltävien sukupolvien mallia. Se sopeutti heitä osaksi koneistoa änkyröitä myöden.
25/100. PIKAVIDEO: OTIMME POLITIIKAN HALTUUMME 50 VUODEKSI
Kaikilla kansoilla on oma muistinsa joka vaikuttaa sen käytökseen.
Se syntyy omasta elämästä, ryhmäkokemuksena historian draaman kansallisessa tai heimollisessa saatossa. Draaman huiput luovat siihen muistiin merkittävät leimansa sukupolvien mitassa voimallisimmin isovanhempien, omien vanhempien ja oman elämän itse koettuina ja siten ymmärrettävinä kokemuksina.
Suomalaisille kansallinen muisti liittyy omaan asemaan, Ruotsin vallan aikaan, Venäjän osana olemiseen, itsenäistymiseen Venäjän sorron alta, omaan kahtiajakautumiseen: kansalaissotaan.
Sodat talvi- jatko- ja kylmä sota pelottavat ja luovat syvät kokemukset joiden kautta katsomme nykyhetkeen. Venäjä on omakuvamme keskiössä vaikuttaa siihen enemmän kuin länsi johon katsoimme kuuluvamme.
Länsi on mahdollisuus, mutta Venäjän uhka ja pelko alitajunnassamme määrää myös kansallismuistissamme miten suhtaudumme länteen.
Se syntyy omasta elämästä, ryhmäkokemuksena historian draaman kansallisessa tai heimollisessa saatossa. Draaman huiput luovat siihen muistiin merkittävät leimansa sukupolvien mitassa voimallisimmin isovanhempien, omien vanhempien ja oman elämän itse koettuina ja siten ymmärrettävinä kokemuksina.
Suomalaisille kansallinen muisti liittyy omaan asemaan, Ruotsin vallan aikaan, Venäjän osana olemiseen, itsenäistymiseen Venäjän sorron alta, omaan kahtiajakautumiseen: kansalaissotaan.
Sodat talvi- jatko- ja kylmä sota pelottavat ja luovat syvät kokemukset joiden kautta katsomme nykyhetkeen. Venäjä on omakuvamme keskiössä vaikuttaa siihen enemmän kuin länsi johon katsoimme kuuluvamme.
Länsi on mahdollisuus, mutta Venäjän uhka ja pelko alitajunnassamme määrää myös kansallismuistissamme miten suhtaudumme länteen.
26/100. NAISHALLITUS SAA KIITTÄÄ ÄITEJÄÄN JA ISOÄITEJÄÄN
Naisten vaikutusvalta Suomessa on syntynyt hitaasti mutta varmasti kiihtyen suurten ikäluokkien myötä.
Naiset saivat äänioikeuden jas vaalikelpoisuuden 1906 toisena maailmassa.
Vuoden 1907 vaaleissa eduskuntaan valittiin 19 naista, melkein 10 prosenttia kaikista.
Vasta 1970 naiset saivat jo yli 20 prosenttia kansanedustajista.
1983 naisten määrä eduskunnassa ylitti 30 prosenttia.
2007 ylitettiin 40 prosentin raja, Tasavallan presidenttinä oli nainen ja hallituksessa 60 prosenttia naisia.
Naisen poliittisia sukupolvisaavutuksia 1970-2020 Suomessa.
1970 Naiset voivat saada abortin, jos aika ei ole lapsentulolle
sopiva.
1972 Perustetaan Tasa-arvoasiain neuvottelukunta
1973 Kunnat tarjoavat lapsille päivähoitoa.
1975 Naiset pääsevät kaikkiin julkisiin virkoihin paitsi puolustusvoimiin, rajavartiolaitokseen ja kirkkoon.
1980 Suomen hallitus hyväksyi ensimmäisen tasa-arvo-ohjelman
1986 Säädetään laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.
1986 Naiset voivat pitää oman nimensä avioliitossa
1990 Kuntien velvolöisuus järjestää päivähoito alle kolmivuotiaille lapsille
1994 Ensimmäinen nainen nimitetään eduskunnan puhemieheksi.
1994 Naisia ei saa raiskata tai pahoinpidellä avioliitossakaan.
1995 Naisia on oltava vähintään 40 prosenttia kaikissa julkisissa elimissä.
1996 Kuntien pitää järjestää päivähoito alle kouluikäisille lapsille.
2000 Ensimmäinen nainen valitaan presidentiksi.
2003 Ensimmäinen nainen nimitetään pääministeriksi.
2005 Työpaikoilla on laadittava tasa-arvosuunnitelma
ja seurattava sen toteutumista.
2010 Ensimmäinen nainen valitaan piispaksi.
2011 Eduskunnassa on 86 naiskansanedustajaa, 42,5 prosenttia 200 edustajasta.
2011 Hallitus, jossa pääministerinä oli nainen ja jonka 20 ministeristä 11 oli naisia, jättää paikkansa.
2017 Tasa-arvoinen avioliittolaki
2019 Ensimmäinen nainen valitaan Suomen EU-komissaariksi
2020 Suomessa on hallitus, jonka koko johtoviisikko koostuu naisista.
Naiset saivat äänioikeuden jas vaalikelpoisuuden 1906 toisena maailmassa.
Vuoden 1907 vaaleissa eduskuntaan valittiin 19 naista, melkein 10 prosenttia kaikista.
Vasta 1970 naiset saivat jo yli 20 prosenttia kansanedustajista.
1983 naisten määrä eduskunnassa ylitti 30 prosenttia.
2007 ylitettiin 40 prosentin raja, Tasavallan presidenttinä oli nainen ja hallituksessa 60 prosenttia naisia.
Naisen poliittisia sukupolvisaavutuksia 1970-2020 Suomessa.
1970 Naiset voivat saada abortin, jos aika ei ole lapsentulolle
sopiva.
1972 Perustetaan Tasa-arvoasiain neuvottelukunta
1973 Kunnat tarjoavat lapsille päivähoitoa.
1975 Naiset pääsevät kaikkiin julkisiin virkoihin paitsi puolustusvoimiin, rajavartiolaitokseen ja kirkkoon.
1980 Suomen hallitus hyväksyi ensimmäisen tasa-arvo-ohjelman
1986 Säädetään laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.
1986 Naiset voivat pitää oman nimensä avioliitossa
1990 Kuntien velvolöisuus järjestää päivähoito alle kolmivuotiaille lapsille
1994 Ensimmäinen nainen nimitetään eduskunnan puhemieheksi.
1994 Naisia ei saa raiskata tai pahoinpidellä avioliitossakaan.
1995 Naisia on oltava vähintään 40 prosenttia kaikissa julkisissa elimissä.
1996 Kuntien pitää järjestää päivähoito alle kouluikäisille lapsille.
2000 Ensimmäinen nainen valitaan presidentiksi.
2003 Ensimmäinen nainen nimitetään pääministeriksi.
2005 Työpaikoilla on laadittava tasa-arvosuunnitelma
ja seurattava sen toteutumista.
2010 Ensimmäinen nainen valitaan piispaksi.
2011 Eduskunnassa on 86 naiskansanedustajaa, 42,5 prosenttia 200 edustajasta.
2011 Hallitus, jossa pääministerinä oli nainen ja jonka 20 ministeristä 11 oli naisia, jättää paikkansa.
2017 Tasa-arvoinen avioliittolaki
2019 Ensimmäinen nainen valitaan Suomen EU-komissaariksi
2020 Suomessa on hallitus, jonka koko johtoviisikko koostuu naisista.
27/100. VIDEO: SUKUPUOLIKILPAILU TULI KUVAAN
Olemme yhden sukupolven aikana kokeneet koko aiempaa historiaa suuremman muutoksen naisen asemassa.
Se on ollut suurin tekijä Suomen hyvinvoinnissa ja onnellistumisessa mutta ottaa myös joitain miehiä päähän.
Naisen on silti yhä hankalaa päästä herraksi.
Vaikka positiivista kehitystä on tapahtunut, naisia on edelleen toimitusjohtajina ja hallitusten puheenjohtajina hyvin vähän. Sekä pörssiyhtiöissä (8 %) että valtio-omisteisissa yhtiöissä (16 %) toimitusjohtajana työskenteli vuonna 2018 kymmenen naista. Listaamattomissa yhtiöissä naisten osuus toimitusjohtajista oli 13 %. Naisten osuus hallitusten puheenjohtajista oli korkein valtio-omisteisissa yhtiöissä (20 %) ja pienin pörssiyhtiöissä (5 %).
Nainen oli puheenjohtajana noin joka kymmenennessä listaamattoman yhtiön hallituksessa.
Naisten osuus on kasvanut vuodesta 2007 kaikkien yhtiötyyppien hallituksissa. Vuonna 2018 naisia oli pörssiyhtiöiden
hallituksissa 29 %, listaamattomien yhtiöiden hallituksissa 19 % ja valtio-omisteisissa yhtiöissä 41 %.
Ylimmässä johdossa työskentelevät naiset olivat nuorempia ja korkeammin koulutettuja kuin miehet.
Se on ollut suurin tekijä Suomen hyvinvoinnissa ja onnellistumisessa mutta ottaa myös joitain miehiä päähän.
Naisen on silti yhä hankalaa päästä herraksi.
Vaikka positiivista kehitystä on tapahtunut, naisia on edelleen toimitusjohtajina ja hallitusten puheenjohtajina hyvin vähän. Sekä pörssiyhtiöissä (8 %) että valtio-omisteisissa yhtiöissä (16 %) toimitusjohtajana työskenteli vuonna 2018 kymmenen naista. Listaamattomissa yhtiöissä naisten osuus toimitusjohtajista oli 13 %. Naisten osuus hallitusten puheenjohtajista oli korkein valtio-omisteisissa yhtiöissä (20 %) ja pienin pörssiyhtiöissä (5 %).
Nainen oli puheenjohtajana noin joka kymmenennessä listaamattoman yhtiön hallituksessa.
Naisten osuus on kasvanut vuodesta 2007 kaikkien yhtiötyyppien hallituksissa. Vuonna 2018 naisia oli pörssiyhtiöiden
hallituksissa 29 %, listaamattomien yhtiöiden hallituksissa 19 % ja valtio-omisteisissa yhtiöissä 41 %.
Ylimmässä johdossa työskentelevät naiset olivat nuorempia ja korkeammin koulutettuja kuin miehet.
28/100. SEKSIVIDEO. VANHA RAKKAUS
Kuusikymmenluvulta saakka kansakunta vaurastui nopeasti. Naisten panos kasvoi ja asema parani nopeasti, samalla sukupuolten roolit sekoittuivat.
Aikamme toi myös, tietysti aina vallinneen, seksuaalisuuden esiin kaikessa, kaikkialla ja kaikille yhteiskunnassa jossa silloinen vanha väestö eli paljon siveellisemmässä moraalissa ja vaati uuden menon kieltämistä monin eri tavoin. Heidän mielestään suvunjatkamisen pyhästä hetkestä oli tehty julkinen huorinteko joka uhkaisi koko yhteiskunnan moraalia.
Mainosmiehet päättivät, että tavara piti myydä naisen, iholla, rinnoilla ja keholla. Me iltapäivälehdissä huomasimme, että lööpeissä ei ratkaisekaan otsikon, vaan kupin koko.
Aikamme toi myös, tietysti aina vallinneen, seksuaalisuuden esiin kaikessa, kaikkialla ja kaikille yhteiskunnassa jossa silloinen vanha väestö eli paljon siveellisemmässä moraalissa ja vaati uuden menon kieltämistä monin eri tavoin. Heidän mielestään suvunjatkamisen pyhästä hetkestä oli tehty julkinen huorinteko joka uhkaisi koko yhteiskunnan moraalia.
Mainosmiehet päättivät, että tavara piti myydä naisen, iholla, rinnoilla ja keholla. Me iltapäivälehdissä huomasimme, että lööpeissä ei ratkaisekaan otsikon, vaan kupin koko.
28/100, VANHA RAKKAUS ON TYYNTÄ ONNEA
Ihmissuhde on jaloimmillaan kun rakastuneiden elinaika on päättymässä.
Kun todellisuus alkaa rakastetulta hämärtyä ja pelottava on jo ovella, rakkaan käsi omassa kädessä antaa turvaa.
Kaikki elämästä tulee selväksi, valaistuu, jäljellä on rauha ja kiitollisuus, siitä, että on saanut kokea rakkautta ja tämän toisen läheisyyttä...
Koska olemme terveempiä, pitkäikäisempiä, moniavíoisempia ja rikkaampia, me myös rakastamme vielä pidempään.
Tabut vanhasta rakkaudesta on omassa mielessä kaadettu, mutta nuorempien mieleen istutettu:- heistä meidän rakkautemme seitsenkymppisenä on jotenkin sopimatonta – Tasavallan Presidentin vauva on kuitenkin aika hieno juttu.
MUTTA.
Kaikki eivät tule ajatelleeksi, että tilanne on uusi myös parisuhteelle.
Jos töissä ollessaan on nähnyt puolisoa arkena vain aamuisin ja iltaisin, yhtäkkiä puolison naamaa joutuu katselemaan kenties koko päivän.
Kun todellisuus alkaa rakastetulta hämärtyä ja pelottava on jo ovella, rakkaan käsi omassa kädessä antaa turvaa.
Kaikki elämästä tulee selväksi, valaistuu, jäljellä on rauha ja kiitollisuus, siitä, että on saanut kokea rakkautta ja tämän toisen läheisyyttä...
Koska olemme terveempiä, pitkäikäisempiä, moniavíoisempia ja rikkaampia, me myös rakastamme vielä pidempään.
Tabut vanhasta rakkaudesta on omassa mielessä kaadettu, mutta nuorempien mieleen istutettu:- heistä meidän rakkautemme seitsenkymppisenä on jotenkin sopimatonta – Tasavallan Presidentin vauva on kuitenkin aika hieno juttu.
MUTTA.
Kaikki eivät tule ajatelleeksi, että tilanne on uusi myös parisuhteelle.
Jos töissä ollessaan on nähnyt puolisoa arkena vain aamuisin ja iltaisin, yhtäkkiä puolison naamaa joutuu katselemaan kenties koko päivän.
29/30. UUSI RAKKAUS VANHOILLA PÄIVILLÄ
Lastenlasten mielestä vaari ja mummu ovat kivoja kun ehtivät, pystyvät ja jaksavat, he saavatkin sen ajan ja sukupolvitiedonsiirron takaisin mikä jäi Vaarin timemanager ajan lapsilta; omilta isiltään ja äideiltään, saamatta urakiidossamme.
Uudessa kolmannessa elämässä ihmis- ja rakkausuhteidenkin metsästys voidaan hoitaa verkossa. Tinderit luovat ennenäkemättömän iskuareenan luoda seksi- tai rakkaussuhde vaikka kymmenen treffin kanssa kuvitellun tai tutkitun suhderakennuksen kautta - iästä riippumatta.
Rakkautemmekin on saanut uuden muodon, eroamme kumppaneistamme useammin kuin koskaan ja haaveilemme uudesta rakkaudesta raihnaisuuden rajalle saakka. Saamme lapsia yhä myöhempään ja hoidamme lastenlapsia yhä pidempään.
Meille ei riittänyt seksuaalisen ja naisten vallankumouksen syntyminen nuoruudessamme ehkäisypillerin avulla, vaan me haluamme haluta – vaikka Viagran avulla mummotunnelissa tavoittamaamme yön kontaktia.
Silti se päivä jona käsi tarttuu käteen ja siunaa ikuiseen matkaan on paras rakkauden unelma.
Uudessa kolmannessa elämässä ihmis- ja rakkausuhteidenkin metsästys voidaan hoitaa verkossa. Tinderit luovat ennenäkemättömän iskuareenan luoda seksi- tai rakkaussuhde vaikka kymmenen treffin kanssa kuvitellun tai tutkitun suhderakennuksen kautta - iästä riippumatta.
Rakkautemmekin on saanut uuden muodon, eroamme kumppaneistamme useammin kuin koskaan ja haaveilemme uudesta rakkaudesta raihnaisuuden rajalle saakka. Saamme lapsia yhä myöhempään ja hoidamme lastenlapsia yhä pidempään.
Meille ei riittänyt seksuaalisen ja naisten vallankumouksen syntyminen nuoruudessamme ehkäisypillerin avulla, vaan me haluamme haluta – vaikka Viagran avulla mummotunnelissa tavoittamaamme yön kontaktia.
Silti se päivä jona käsi tarttuu käteen ja siunaa ikuiseen matkaan on paras rakkauden unelma.
30/100. ENEMMÄN VANHOJA KAVEREITA JA YKSINÄISYYTTÄ
Mikään vanhuspolvi ei ole niin ystäväetuinen kuin nykyinen, Meitä yhdistää yhteinen hyvin aikojen, pitkän rauhan ajan, musiikin, kulutus- ja hyvinvointiyhteiskunnan syntyminen ja keskimääräisen vaurastumisen, jopa tulo- ja sosiaalisten erojen tasaantuminen.
Lääketiede pitää kaverit elossa pidempään, nuoruuden populaarikulttuuri on pysynyt yhteisenä kokemuksena. Kaiken seurauksena meitä plus kuusvitosia on enemmän kuin koskaan ennen tai jälkeemme.
ME ymmärrämme toisia,siksi myötätunto on hyvä voimanlähteemme.
Yksin asui 75 vuotta täyttäneestä asuntoväestöstä vuonna 2000 hiukan yli puolet, vuonna 2018 enää 47 prosenttiaIäkkäistä yksin asuvien osuus on siis laskenut 2000-luvun aikana 4 prosenttiyksikköä.
Eliniän, etenkin miesten eliniän piteneminen on mahdollistanut ikääntyneiden pariskuntien yhteiselon yhä vanhemmiksi. Vielä vuonna 2000 leskeksi jääneiden osuus oli suhteellisen merkittävä ikääntyneiden keskuudessa. Miehiä ikäihmisistä oli 32 prosenttia vuonna 2000, kun vuonna 2018 heitä oli jo 40 prosenttia.
Lääketiede pitää kaverit elossa pidempään, nuoruuden populaarikulttuuri on pysynyt yhteisenä kokemuksena. Kaiken seurauksena meitä plus kuusvitosia on enemmän kuin koskaan ennen tai jälkeemme.
ME ymmärrämme toisia,siksi myötätunto on hyvä voimanlähteemme.
Yksin asui 75 vuotta täyttäneestä asuntoväestöstä vuonna 2000 hiukan yli puolet, vuonna 2018 enää 47 prosenttiaIäkkäistä yksin asuvien osuus on siis laskenut 2000-luvun aikana 4 prosenttiyksikköä.
Eliniän, etenkin miesten eliniän piteneminen on mahdollistanut ikääntyneiden pariskuntien yhteiselon yhä vanhemmiksi. Vielä vuonna 2000 leskeksi jääneiden osuus oli suhteellisen merkittävä ikääntyneiden keskuudessa. Miehiä ikäihmisistä oli 32 prosenttia vuonna 2000, kun vuonna 2018 heitä oli jo 40 prosenttia.
31/100. MEKÖ ELÄKEPOMMI?
Yhteiskunnallisessa keskustelussa vanha väki nähdään taakkana eläkepommistakin puhutaan. Keskimäärin 45 vuoden työuran tehneitä suuria ikäluokkia syytetään etuilijoiksi niiden taholta, jotka heidän rakentamansa hyvinvointiyhteiskunnan etuja nauttivat.
Taloudellinen hyötymarkkina-ajattelu on hallitsevassa asemassa. Edes julkisia toimintoja ei perustella sen mukaan, miten ne nyt toteuttavat ihmisoikeuksia, vaan sen mukaan, millaisia taloudellisia hyötyvaikutuksia niistä koituu tulevaisuudessa.
Taloudellinen hyötymarkkina-ajattelu on hallitsevassa asemassa. Edes julkisia toimintoja ei perustella sen mukaan, miten ne nyt toteuttavat ihmisoikeuksia, vaan sen mukaan, millaisia taloudellisia hyötyvaikutuksia niistä koituu tulevaisuudessa.
32/100. HOPEATALOUS ON ISO MAHDOLLISUUS
Me elämme erilaiset vanhat päivät kuin koskaan ennen. Miten se vaikuttaa yhteiskuntaan? Ovatko suuret ikäluokat taakka yhteiskunnallisesti koska heitä on niin paljon eläkepommittamassa yhteiskuntaa?
Sukupolvemme on muuttanut maailmaa ja kokenut historian muutkin suuret muutokset kaikenmoisen kasvun sekä hyvän että uhkaavan. Väestörakenteen muutos on Suomessa Euroopan nopeinta. Vanhenemme kansakuntana koska ihmiskunnan ikiaikainen unelma pitkästä iästä on toteutunut.
Hopeatalous, aikamme suurin megatrendi koskee siis ikääntymistä yhteiskunnissamme.
Kuten njmi sanoo hopeatalous ei ole ”markkinat” vaan siinä puhutaan poikkitieteellisesta
käsityksestä hopea”talous”.
Väestön ikääntyminen on megatrendi; prosessi on todellinen ja vaikuttaa laajasti
yhteiskuntaelämään, kuntasuunnitteluun, aluepolitiikkaan ja tietysti talouteen, kaikkiin
markkinoihin, palveluihin ja teollisuudenaloihin,
Sukupolvemme on muuttanut maailmaa ja kokenut historian muutkin suuret muutokset kaikenmoisen kasvun sekä hyvän että uhkaavan. Väestörakenteen muutos on Suomessa Euroopan nopeinta. Vanhenemme kansakuntana koska ihmiskunnan ikiaikainen unelma pitkästä iästä on toteutunut.
Hopeatalous, aikamme suurin megatrendi koskee siis ikääntymistä yhteiskunnissamme.
Kuten njmi sanoo hopeatalous ei ole ”markkinat” vaan siinä puhutaan poikkitieteellisesta
käsityksestä hopea”talous”.
Väestön ikääntyminen on megatrendi; prosessi on todellinen ja vaikuttaa laajasti
yhteiskuntaelämään, kuntasuunnitteluun, aluepolitiikkaan ja tietysti talouteen, kaikkiin
markkinoihin, palveluihin ja teollisuudenaloihin,
33/100. HOPEATALOUDEN ALUEET
Keski-ikä on laajentunut yhä ylemmäksi koska eliniän odote on noussut radikaalisti
toisen maailmansodan jälkeen. Se tarkoittaa myös aktiivisen kuluttajuuden pidentymistä
eläkeiässä.
Harmaat leijonat kokeilevat uusia tuotteita, mutta kokeilevat niitä eri syistä kuin nuoremmat
markkinat. Ikääntyvillä kuluttajilla on ollut paljon kokemusta, eivätkä he aio kokeilla jotain,
koska se on trendikästä tai se on ”pakollinen asia”.
He ostavat jos tuote tai palvelu tyydyttää henkilökohtaisen, erityisen tarpeen, joka
heillä on.
Ikääntyvä kuluttaja on erittäin valikoiva. Ominaisuudet ja toiminta ovat tärkeämpiä kuin
sanat ikääntyville kuluttajille.
toisen maailmansodan jälkeen. Se tarkoittaa myös aktiivisen kuluttajuuden pidentymistä
eläkeiässä.
Harmaat leijonat kokeilevat uusia tuotteita, mutta kokeilevat niitä eri syistä kuin nuoremmat
markkinat. Ikääntyvillä kuluttajilla on ollut paljon kokemusta, eivätkä he aio kokeilla jotain,
koska se on trendikästä tai se on ”pakollinen asia”.
He ostavat jos tuote tai palvelu tyydyttää henkilökohtaisen, erityisen tarpeen, joka
heillä on.
Ikääntyvä kuluttaja on erittäin valikoiva. Ominaisuudet ja toiminta ovat tärkeämpiä kuin
sanat ikääntyville kuluttajille.
34/100. KORJATAANPA VÄÄRÄT LUULOT ELÄKEPOMMISTA
Meidän kannattaa niin henkisesti kuin taloudellisestikin ymmärtää että vanhuuden kuva on muuttunut.
Kolmas elämä, hyvä elämä kuuluu vanhoillekin emmekä me häpeä sitä ja kaikkein vähiten suostumme olemaan taakka.
Meillä on hyvät perusteet puhua näin vaikka luullaan että eläkevarat ehtyvät meidän taskuumme.
Nykyiset yli 65 vuotiaat ovat entisiä polvia tuottavampia. Kovempia kuluttamaan, tekemään töitä pidempään ja Omaksi ilokseen, he tekevät hoivatyötä omaishoItajina ja isovanhempia ja osallistuvat yhteiskuntaelämäään aktiivisesti, kukin yksilöllisesti. Pitäisikö tämä uusi tilannne jotenkin mobilisoida vapaaehtoiseen liikekannalle panoon hyvän asian puolesta.
Katso video ja hanki kirja, niin tiedät miten falskia on puhua meistä eläkeläiisistä eläkepoommina ja taakkana.
35/100. MURSKAAN KÄSITYKSEN MEISTÄ TAAKKANA
Hopeatalous - hyvä on - tsekataan sitten vanhojen hinta ja arvo:
Vanhojen vaurautta on vailla aiempaa vertaa. Me maksamme paljon veroja.
Me olemme suuri, aktiivinen kuluttajaryhmä…
Vanhojen vaurautta on vailla aiempaa vertaa. Me maksamme paljon veroja.
Me olemme suuri, aktiivinen kuluttajaryhmä…
37/100. TÄMÄN TE PERITTE
Yhteiskunnallisessa keskustelussa vanha väki nähdään taakkana eläkepommistakin puhutaan. Keskimäärin 45 vuoden työuran tehneitä suuria ikäluokkia syytetään etuilijoiksi niiden taholta, jotka heidän rakentamansa hyvinvointiyhteiskunnan etuja nauttivat.
Taloudellinen hyötymarkkina-ajattelu on hallitsevassa asemassa. Edes julkisia toimintoja ei perustella sen mukaan, miten ne nyt toteuttavat ihmisoikeuksia, vaan sen mukaan, millaisia taloudellisia hyötyvaikutuksia niistä koituu tulevaisuudessa.
Vanhat näyttelevät siis nykyään paljon suurempaa osaa taloudessa kuin luulemmekaan, He ovat merkittävä veronmaksajaryhmä,Suomessa 6,8, miljardia euroa, ehkö jo merkittävin kuluttajaryhmä 25 miljardin euron potentiaalilla. Heidän palvelunsa synnyttää uusia innovaatioita. He ovat merkittävä pääoman omistajaryhmä ja potentiaalinen sijoittajataho.
38/100. VIDEO: MEISTÄ TULI SUURI KULUTTAJAPOLVI
Katso vidOt ja hämmästy mitä on markkinoille keksitty.
Tavaraa vi rakastaa mutta se ei rakasta takaisin.
Kypsyvä kuluttajamarkkina hopeataloudessa koostuu tänä päivänä ikääntyvistä ihmisistä, joilla on
paljon vaihtelua suhteessa tapaan, jolla ne näyttävät, ajattelevat ja käyttäytyvät.
Suurten ikäluokkien astuttua eläkkeelle tämä kehitys on vielä vahvistunut
Ilmiö on tuttu kehitys jo 20 vuoden takaa: ikääntyvä kuluttaja on kuin kaikki muut; suurin
osa heistä tuntuu olevansa noin 20-25 vuotta nuorempia kuin he todella ovat (Mattila ym.
2002).
Tavaraa vi rakastaa mutta se ei rakasta takaisin.
Kypsyvä kuluttajamarkkina hopeataloudessa koostuu tänä päivänä ikääntyvistä ihmisistä, joilla on
paljon vaihtelua suhteessa tapaan, jolla ne näyttävät, ajattelevat ja käyttäytyvät.
Suurten ikäluokkien astuttua eläkkeelle tämä kehitys on vielä vahvistunut
Ilmiö on tuttu kehitys jo 20 vuoden takaa: ikääntyvä kuluttaja on kuin kaikki muut; suurin
osa heistä tuntuu olevansa noin 20-25 vuotta nuorempia kuin he todella ovat (Mattila ym.
2002).
39/100. VIDEO: ASUNTOVARALLISUUS ON RIKKAUTEMME SYY
Sodanjälkeinen välitön asuntorakentaminen keskittyi maaseudulle, mikä johti väestökeskuksissa vallinneeseen asuntopulaan.
Vuoden 1946 alun suuren alueliitoksen myötä Helsingin pinta-ala kasvoi noin 475 prosenttia ja Helsinkiin liitetyllä alueella asui noin 51 000 asukasta. Vuosien 1946 ja 1956 välisenä aikana Helsingin väkiluku kasvoi vielä 70 000 asukkaalla, nousten vuoden 1946 340 000 asukkaasta vuoden 1956 410 000 asukkaaseen.
Seuraavan haasteen kaupungille loi yhteiskunnan rakennemuutos ja voimistunut maaltamuutto, sillä Helsingin seudun väkiluku kasvoi 1960-luvulla noin 170 000 hengellä.
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli reilusti yli kolme miljoonaa asuntoa, joista noin joka kymmenes oli vailla vakituista asukasta. Tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla lähes 130 000 asunnolla.
75-vuotiaita on puoli miljoonaa, joista enemmistö asuu pientaloissa. Kolmasosa ikääntyneistä omakotiasujista asuu yksin.
Suomen väestöstä lähes joka kymmenes on vähintään 75-vuotias. Puolen miljoonan ikääntyneen raja ylittyi vuoden 2017 lopulla, kun vielä vuosikymmen sitten ikääntyneitä oli lähes satatuhatta vähemmän.
Kaikista 75 vuotta täyttäneistä kotona asuvia on 93 prosenttia. Yli puolet 75 vuotta täyttäneistä asuu joko omakotitalossa, paritalossa tai rivitalossa. 43 prosenttia ikäihmisistä asuu kerrostalossa.
Kotona asuvista 75 vuotta täyttäneistä vain hyvin pieni osa tarvitsee kotihoitoa. Säännöllisen kotihoidon piiriin kuului vajaat 57 000 ikääntynyttä vuoden 2017 lopulla (THL 2018), kun kotona asuvia vuona 2018 oli noin 475 000.
Vuonna 2000 haja-asutusalueilla asui Suomen asuntoväestöstä 17 prosenttia ja ikääntyneistä 20 prosenttia. Taajamissa asuu koko väestöstä jo 86 prosenttia ja ikääntyneistäkin 84 prosenttia.
Yksin asui 75 vuotta täyttäneestä asuntoväestöstä vuonna 2000 hiukan yli puolet, vuonna 2018 enää 47 prosenttiaIäkkäistä yksin asuvien osuus on siis laskenut 2000-luvun aikana 4 prosenttiyksikköä.
Vuoden 1946 alun suuren alueliitoksen myötä Helsingin pinta-ala kasvoi noin 475 prosenttia ja Helsinkiin liitetyllä alueella asui noin 51 000 asukasta. Vuosien 1946 ja 1956 välisenä aikana Helsingin väkiluku kasvoi vielä 70 000 asukkaalla, nousten vuoden 1946 340 000 asukkaasta vuoden 1956 410 000 asukkaaseen.
Seuraavan haasteen kaupungille loi yhteiskunnan rakennemuutos ja voimistunut maaltamuutto, sillä Helsingin seudun väkiluku kasvoi 1960-luvulla noin 170 000 hengellä.
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli reilusti yli kolme miljoonaa asuntoa, joista noin joka kymmenes oli vailla vakituista asukasta. Tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla lähes 130 000 asunnolla.
75-vuotiaita on puoli miljoonaa, joista enemmistö asuu pientaloissa. Kolmasosa ikääntyneistä omakotiasujista asuu yksin.
Suomen väestöstä lähes joka kymmenes on vähintään 75-vuotias. Puolen miljoonan ikääntyneen raja ylittyi vuoden 2017 lopulla, kun vielä vuosikymmen sitten ikääntyneitä oli lähes satatuhatta vähemmän.
Kaikista 75 vuotta täyttäneistä kotona asuvia on 93 prosenttia. Yli puolet 75 vuotta täyttäneistä asuu joko omakotitalossa, paritalossa tai rivitalossa. 43 prosenttia ikäihmisistä asuu kerrostalossa.
Kotona asuvista 75 vuotta täyttäneistä vain hyvin pieni osa tarvitsee kotihoitoa. Säännöllisen kotihoidon piiriin kuului vajaat 57 000 ikääntynyttä vuoden 2017 lopulla (THL 2018), kun kotona asuvia vuona 2018 oli noin 475 000.
Vuonna 2000 haja-asutusalueilla asui Suomen asuntoväestöstä 17 prosenttia ja ikääntyneistä 20 prosenttia. Taajamissa asuu koko väestöstä jo 86 prosenttia ja ikääntyneistäkin 84 prosenttia.
Yksin asui 75 vuotta täyttäneestä asuntoväestöstä vuonna 2000 hiukan yli puolet, vuonna 2018 enää 47 prosenttiaIäkkäistä yksin asuvien osuus on siis laskenut 2000-luvun aikana 4 prosenttiyksikköä.
40/100. KORKEA IKÄ VAIKUTTAA KAIKKEEN
Hopeatalous, silver economy on aikamme suurin megatrendi, koskee ikääntymistä yhteiskunnissamme.
Megatrendi on useista ilmiöistä koostuva yleinen kehityssuunta, laaja muutoksen kaari. Niiden nähdään usein tapahtuvan globaalilla tasolla.
Kuten nimi sanoo hopeatalous ei ole ”markkinat” vaan siinä puhutaan poikkitieteellisesta käsityksestä hopea”talous”.
Ikääntynyt yhteiskunta on mielikuvissamme ehkä vähemmän dynaaminen kuin nuorempi yhteiskunta, mutta sillä on myös enemmän kokemusta, harkintaa ja viisautta.
Ikääntynyt väestö voi olla aktiivinen osa yhteiskuntaa. Mikäli ikääntyneiden voimavarat suuntautuvat yhteisten asioiden hoitoon, voi yhteisöllisyys korostua aivan uudella tavalla.
Megatrendi on useista ilmiöistä koostuva yleinen kehityssuunta, laaja muutoksen kaari. Niiden nähdään usein tapahtuvan globaalilla tasolla.
Kuten nimi sanoo hopeatalous ei ole ”markkinat” vaan siinä puhutaan poikkitieteellisesta käsityksestä hopea”talous”.
Ikääntynyt yhteiskunta on mielikuvissamme ehkä vähemmän dynaaminen kuin nuorempi yhteiskunta, mutta sillä on myös enemmän kokemusta, harkintaa ja viisautta.
Ikääntynyt väestö voi olla aktiivinen osa yhteiskuntaa. Mikäli ikääntyneiden voimavarat suuntautuvat yhteisten asioiden hoitoon, voi yhteisöllisyys korostua aivan uudella tavalla.
41/100. MAHTIKULUTTAJA ON VANHA
Uusilla eläkeläisillä tulotaso on aiempaa parempi, mikä mahdollistaa korkeamman
kulutustason.
Luksukseen kuluttavat jo nyt eniten 50-64 – vuotiaat kuluttajat – eläkeläisten
luksuskulutuskin on siis voimakkaassa kasvussa.
Vuosien 2012–2016 välillä eläkeläisten keskimääräiset kulutusmenot kasvoivat
reaalisesti 14 prosenttia (sittemmin vielä lisää 3%) siinä missä kaikkien
kotitalouksien keskimääräinen kulutus kasvoi vain prosentin.
Hopeakotitalouksien kulutusvoiman kasvu muuttaa Suomen kulutusrakennetta. Yli 64-vuotiaiden kotitaloudet käyttävät keskimääräistä suuremman osan kulutuksestaan asumiseen, elintarvikkeisiin ja terveyspalveluihin.
kulutustason.
Luksukseen kuluttavat jo nyt eniten 50-64 – vuotiaat kuluttajat – eläkeläisten
luksuskulutuskin on siis voimakkaassa kasvussa.
Vuosien 2012–2016 välillä eläkeläisten keskimääräiset kulutusmenot kasvoivat
reaalisesti 14 prosenttia (sittemmin vielä lisää 3%) siinä missä kaikkien
kotitalouksien keskimääräinen kulutus kasvoi vain prosentin.
Hopeakotitalouksien kulutusvoiman kasvu muuttaa Suomen kulutusrakennetta. Yli 64-vuotiaiden kotitaloudet käyttävät keskimääräistä suuremman osan kulutuksestaan asumiseen, elintarvikkeisiin ja terveyspalveluihin.
42/100. PIKAVIDEO: VANHA ON SUURIN KULUTTAJA
Kolmannen elämän iässä ihmisillä on vahva halu saada tietoa ja koulutusta.
Tämän vuoksi tarvitaan lisää tuotetietämystä, jotta voidaan vastata kokeneempien,
koulutettujen ja edistyneempien hopeamarkkinoiden kuluttajien tarpeisiin.
Ikääntyvien kuluttajien stereotyyppisten profiilien käyttäminen on markkinoijien erittäin
yleinen virhe. He saattavat uskoa, että ikääntyvällä kuluttajalla on huono terveys, heitä ei
kiinnosta romantiikka ja seikkailut ja yli 65-vuotiaat ovat eristäytyneitä.
On totta, että monet vanhat ihmiset ovat sellaisia, mutta on myös totta, että monet muut
eivät sovi näihin kuvauksiin lainkaan. .
Kypsyvä kuluttajamarkkina hopeataloudessa koostuu ikääntyvistä ihmisistä, joilla on
paljon vaihtelua suhteessa tapaan, jolla ne näyttävät, ajattelevat ja käyttäytyvät (Moschis
ym. 1997).
Suurten ikäluokkien astuttua eläkkeelle tämä kehitys on vielä vahvistunut
Ilmiö on tuttu kehitys jo 20 vuoden takaa: ikääntyvä kuluttaja on kuin kaikki muut; suurin
osa heistä tuntuu olevansa noin 20-25 vuotta nuorempia kuin he todella ovat (Mattila ym.
2002).
Lisäksi ihmisen perusluonnepiirteet eivät muutu iän myötä. (Leventhal 1997).
Tämän vuoksi tarvitaan lisää tuotetietämystä, jotta voidaan vastata kokeneempien,
koulutettujen ja edistyneempien hopeamarkkinoiden kuluttajien tarpeisiin.
Ikääntyvien kuluttajien stereotyyppisten profiilien käyttäminen on markkinoijien erittäin
yleinen virhe. He saattavat uskoa, että ikääntyvällä kuluttajalla on huono terveys, heitä ei
kiinnosta romantiikka ja seikkailut ja yli 65-vuotiaat ovat eristäytyneitä.
On totta, että monet vanhat ihmiset ovat sellaisia, mutta on myös totta, että monet muut
eivät sovi näihin kuvauksiin lainkaan. .
Kypsyvä kuluttajamarkkina hopeataloudessa koostuu ikääntyvistä ihmisistä, joilla on
paljon vaihtelua suhteessa tapaan, jolla ne näyttävät, ajattelevat ja käyttäytyvät (Moschis
ym. 1997).
Suurten ikäluokkien astuttua eläkkeelle tämä kehitys on vielä vahvistunut
Ilmiö on tuttu kehitys jo 20 vuoden takaa: ikääntyvä kuluttaja on kuin kaikki muut; suurin
osa heistä tuntuu olevansa noin 20-25 vuotta nuorempia kuin he todella ovat (Mattila ym.
2002).
Lisäksi ihmisen perusluonnepiirteet eivät muutu iän myötä. (Leventhal 1997).
43/100. +65 KULUTUKSEN KASVU
Hopeatalous eläkeläisten, vanhojen vauraus ja kulutuskyky - hyvä on - tsekataan sitten vanhojen hinta ja arvo:
Vanhojen vaurautta on vailla aiempaa vertaa. Me maksamme paljon veroja.
Me olemme suuri, aktiivinen kuluttajaryhmä…
Oman taloudellisen etunsa vuoksi niin liike-elämällä kuin hallinnolla on ratkaiseva rooli kielteisen ja väärän käsityksen oikaisemissa; että ikääntyvä väestö olisi ”rasite”, eläkepommi, kestävyysvaje yhteiskunnille.
Kyse on valtavan suuren mittaluokan asiasta.
Hopeatalous Silver Economy on EU:n termi, joka tarkoittaa uusia liike- toimintamahdollisuuksia, jotka liittyvät kasvavaan yli 50-vuotiaan, aktiivisen ja varakkaan väestönosan oikeuksiin, tarpeisiin ja vaatimuksiin.
Tämän hopeatalouden kooksi EU laskee 3700 miljardia euroa yli 60 Suomen valtion budjettia.,
Hopeatalous kasvaa vuoteen 2025 mennessä 5700 miljardiin euroon.
Eläkeikäiset ovat vuosittain 25 miljardin euron kulutusryhmä.
Nyt, vuonna 2020 kolme vanhinta ikäryhmää, yli 60-vuotiaat ovat vaurain ikäryhmä kaikkiaan 600 miljardin arvolla. Sen he jättävät perinnöksi.
Me yli 63 vuotiaat maksamme Suomessa tuloveroa 6,3 miljardia euroa vuodessa.
Kyse on valtavan suuresta mahdollisuudesta.
Vanhojen vaurautta on vailla aiempaa vertaa. Me maksamme paljon veroja.
Me olemme suuri, aktiivinen kuluttajaryhmä…
Oman taloudellisen etunsa vuoksi niin liike-elämällä kuin hallinnolla on ratkaiseva rooli kielteisen ja väärän käsityksen oikaisemissa; että ikääntyvä väestö olisi ”rasite”, eläkepommi, kestävyysvaje yhteiskunnille.
Kyse on valtavan suuren mittaluokan asiasta.
Hopeatalous Silver Economy on EU:n termi, joka tarkoittaa uusia liike- toimintamahdollisuuksia, jotka liittyvät kasvavaan yli 50-vuotiaan, aktiivisen ja varakkaan väestönosan oikeuksiin, tarpeisiin ja vaatimuksiin.
Tämän hopeatalouden kooksi EU laskee 3700 miljardia euroa yli 60 Suomen valtion budjettia.,
Hopeatalous kasvaa vuoteen 2025 mennessä 5700 miljardiin euroon.
Eläkeikäiset ovat vuosittain 25 miljardin euron kulutusryhmä.
Nyt, vuonna 2020 kolme vanhinta ikäryhmää, yli 60-vuotiaat ovat vaurain ikäryhmä kaikkiaan 600 miljardin arvolla. Sen he jättävät perinnöksi.
Me yli 63 vuotiaat maksamme Suomessa tuloveroa 6,3 miljardia euroa vuodessa.
Kyse on valtavan suuresta mahdollisuudesta.
44/199. VANHAT OVAT MYÖS VAURAITA
Meidät on ollut pakko ottaa huomioon yhteiskunnassa, koska meitä on ollut niin paljon. Meitä on niin paljon koska nuoruutensa menettäneet vanhempamme eivät voineet sodan oloissa lisääntyä, vaan joutuivat ottamaan menetetyn ajan kiinni sodan jälkeisinä vuosina.
He tarjosivat meille vanhan hyvän ajan mukaan arvotetun lapsuuden. Sitten me otimme vastaan sen edellisestä poikkeavan nuoruuden; uutuuden, jota he eivät saaneet 1940-luvulla elää.
Suuret ikäluokat olivat totta vie rakennemuutoksen läpikäyjiä. He syntyivät ruumillisen työn yhteiskuntaan pääosin maaseudulle, mutta tulivat väestö-, tapa- ja teknologiamuutoksen airueeksi monen elämäuutuuden varhaisena omaksujana.
Sanotaan, että ihmisen yhteiset kokemukset parikymmpisenä toisten kanssa ratkaisevat syntyykö siitä sukupolvikokemuksia. Meille musiikki, nuorisokuluttaminen ja mainosmiesten sittemmin pysyväksi ottama nuorten kuluttajakohderyhmien nuoruuspalvonta ovat tehneet tehtävänsä. Kun siihen liittää television avaamat liikkuvat suorat kuvat 1960-luvun maailmaan, heränneen huolen ympäristöstä ja köyhistä ihmistä, muodin, hiusten pituuden vapaamman seksin, minihameet, farkut, uudet vapaat lauantait ja yleisen vapauden huuman, on nykytilanne valmis, sukupolvikokemus on edelleen ainualaatuinen, totta ja on pysynyt.
45/100, VANHAT KULUTTAVAT ENITEN
Kuinka olet itse varautunut vanhuuteen? Kuinka vietät vanhoja päiviäsi? Väestön ikääntyminen kasvattaa toisaalta vanhenevaan väestöön kohdistuvia paineita. Voiko vanhuuden roolien moninaisuus ja aktiivisuuden vaatimus tehdä vanhenemisesta suorituksen. Vanhukset odottavat nykyään kolmannelta elämältään enemmän ja pystyvät tekemään enemmän kuin koskaan ennen, mutta mielikuvat ja todellisuus eivät vastaakaan tosiaan.
Väestön ikääntyminen vaikuttaa siis ikääntyvien ihmisten kasvavien tarpeiden ja entistä selvästi paremman ostovoiman kautta merkittävästi koko kansantalouden kulutuksen tasoon.Heille suunnatut markkinat ovat ennakkoasenteiden ja huonon muutoksen tajun tarjontansa osalta olleet melko huonosti hoidetut.
Huonoina aikoina, kuten nyt, on hyvä tietää, että eläkeikäisiä talouden vaihtelut eivät hetkauta niin paljon kuin työelämäläisiä.
Koska eläketulot eivät ole samalla tavalla riippuvaisia talouden nousu- ja laskukausista kuin palkkatulot, ikääntyneiden kulutusmenot voivat jopa tasoittaa suhdannevaihteluita.
Väestön ikääntyminen vaikuttaa siis ikääntyvien ihmisten kasvavien tarpeiden ja entistä selvästi paremman ostovoiman kautta merkittävästi koko kansantalouden kulutuksen tasoon.Heille suunnatut markkinat ovat ennakkoasenteiden ja huonon muutoksen tajun tarjontansa osalta olleet melko huonosti hoidetut.
Huonoina aikoina, kuten nyt, on hyvä tietää, että eläkeikäisiä talouden vaihtelut eivät hetkauta niin paljon kuin työelämäläisiä.
Koska eläketulot eivät ole samalla tavalla riippuvaisia talouden nousu- ja laskukausista kuin palkkatulot, ikääntyneiden kulutusmenot voivat jopa tasoittaa suhdannevaihteluita.
46/100. IKÄ JA VARALLISUUS
Monet ihmiset kokevat, ettei heitä arvosteta vanhoina lainkaan, vanhuuden ja viisauden yhdistelmää suhtatumisessa ei enää ole vaan vanhoille puhutaan usein kuin vauvaikäisille.
Kaikki pelkäävät vanhenemista koska he pelkäävät kuolemaa; omaa tai jonkun muun, pelkoa omien vanhempien tai isovanhempien pärjäämisestä ja kohtelusta. On hyvä muistaa, että me kaikki vanhenemme jatkuvasti eikä vanheneminen ole vain vanhukseksi tulemista sitten joskus, vaan vanheneminen tapahtuu koko ajan.
Kaikki pelkäävät vanhenemista koska he pelkäävät kuolemaa; omaa tai jonkun muun, pelkoa omien vanhempien tai isovanhempien pärjäämisestä ja kohtelusta. On hyvä muistaa, että me kaikki vanhenemme jatkuvasti eikä vanheneminen ole vain vanhukseksi tulemista sitten joskus, vaan vanheneminen tapahtuu koko ajan.
47/100. ELÄMÄN KULKUMME ALKOI MATALALTA TASOLTA
Suurten ikäluokkien elämänkulku oli etenemistä ahtaudesta sosiaaliseen nousuun, jonka on mahdollistanut pitkä työura. Suuret ikäluokat ovat elä- neet suurilapsisten perheiden jäseninä. Perheistä puolet sai elantonsa maata- loudesta. Heidän vanhemmistaan noin 90 % oli käynyt korkeintaan kansa- koulun, ylioppilaita oli isistä vain 5 % ja äideistä 3 %. Kansakoulu jäi myös tyypilliseksi suurten ikäluokkien koulutukseksi. Säännöllinen työnteko aloi- tettiin 17–18-vuotiaina, kolmasosa jo 16-vuotiaana. Työmarkkinoille pääsi helposti.
Neuvoloissa ja kansakouluissa jouduttiin järjestämään aamu- ja iltavuoroja, koska lapsia oli niin paljon. Suuret ikäluokat ovat myös ”suuren muuton” sukupolvi.
Yli kolme neljännestä oli syntynyt maaseudulla, mutta suurin osa on sittemmin muuttanut muualle.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa vanha väki nähdään taakkana eläkepommistakin puhutaan. Keskimäärin 45 vuoden työuran tehneitä suuria ikäluokkia syytetään etuilijoiksi niiden taholta, jotka heidän rakentamansa hyvinvointiyhteiskunnan etuja nauttivat.
Taloudellinen hyötymarkkina-ajattelu on hallitsevassa asemassa. Edes julkisia toimintoja ei perustella sen mukaan, miten ne nyt toteuttavat ihmisoikeuksia, vaan sen mukaan, millaisia taloudellisia hyötyvaikutuksia niistä koituu tulevaisuudessa.
Suomi muuttui maatalousyhteiskunnasta ensin teolliseksi, sitten 1980 luvulla palveluyhteiskunnan suuntaan ja lopulta digitaaliseksi älyn yhteiskunnaksi.
Neuvoloissa ja kansakouluissa jouduttiin järjestämään aamu- ja iltavuoroja, koska lapsia oli niin paljon. Suuret ikäluokat ovat myös ”suuren muuton” sukupolvi.
Yli kolme neljännestä oli syntynyt maaseudulla, mutta suurin osa on sittemmin muuttanut muualle.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa vanha väki nähdään taakkana eläkepommistakin puhutaan. Keskimäärin 45 vuoden työuran tehneitä suuria ikäluokkia syytetään etuilijoiksi niiden taholta, jotka heidän rakentamansa hyvinvointiyhteiskunnan etuja nauttivat.
Taloudellinen hyötymarkkina-ajattelu on hallitsevassa asemassa. Edes julkisia toimintoja ei perustella sen mukaan, miten ne nyt toteuttavat ihmisoikeuksia, vaan sen mukaan, millaisia taloudellisia hyötyvaikutuksia niistä koituu tulevaisuudessa.
Suomi muuttui maatalousyhteiskunnasta ensin teolliseksi, sitten 1980 luvulla palveluyhteiskunnan suuntaan ja lopulta digitaaliseksi älyn yhteiskunnaksi.
48/100. OLEMME YKSILÖITÄ EMME EDES RYHMÄRISKI
Työkokemuksen, koulutustason ja ammatin merkitys on ikää suurempi.
Työutkimusten yleinen johtopäätös on, että yksilöiden erot suorituskyvyssä ja arjen työsuorituksissa ovat suuremmat kuin ikäryhmien väliset erot.
Tämän vuoksi kaavamaiset ratkaisut ikääntyvien töiden järjestelyissä eivät toimi.
Yksilöllisiä eroja ei voi väheksyä. Työntekoon tarvitaan enemmän yksilöllisyyttä ihmisten vanhentuessa eri tahtiin. Siksi yksilöllisemmät ratkaisut töiden organisoinnissa ja työtehtävien muuntelussa ovat vält- tämättömiä.
Kolmatta elämää kuvaavat: työnjättö, urapaineiden väheneminen, lasten lähteminen kodista, vapaus, nautinto, itsensä toteuttaminen, harrastukset, opiskelu, kulttuurisuus, kuluttaminen, ikätietoisuus, terveyden vaaliminen, autonomisuus ja riippumattomuus ja henkilökohtaiset valinnat.
Työutkimusten yleinen johtopäätös on, että yksilöiden erot suorituskyvyssä ja arjen työsuorituksissa ovat suuremmat kuin ikäryhmien väliset erot.
Tämän vuoksi kaavamaiset ratkaisut ikääntyvien töiden järjestelyissä eivät toimi.
Yksilöllisiä eroja ei voi väheksyä. Työntekoon tarvitaan enemmän yksilöllisyyttä ihmisten vanhentuessa eri tahtiin. Siksi yksilöllisemmät ratkaisut töiden organisoinnissa ja työtehtävien muuntelussa ovat vält- tämättömiä.
Kolmatta elämää kuvaavat: työnjättö, urapaineiden väheneminen, lasten lähteminen kodista, vapaus, nautinto, itsensä toteuttaminen, harrastukset, opiskelu, kulttuurisuus, kuluttaminen, ikätietoisuus, terveyden vaaliminen, autonomisuus ja riippumattomuus ja henkilökohtaiset valinnat.
49/100,HAASTATTELU: MITÄ ELÄKELÄISJÄRJESTÖSSÄ TEHDÄÄN JA AJATELLAAN
HAASTATTELU ANSSI KEMPPI ELÄKELIITTO
Tapaamme Suomen suurimman eläkeläisjärjestön toiminnanjohtajan tarkoituksena selvittää mitä omat järjestömme puuhavat, kannattaako mennä mukaan ja mitä mieltä Eläkeliitto on aikamme vanhuskuvasta… Eläkeliitto on meidän vanhojen uusi Partioliike.
Miten se palvelee kolmasikäisiä aktiivisia hyväkuntoisia ja hyvin toimeentulevia +kuusvitosia?
Onko kolmas elämä-ajattelussaan tai toisaalta vanhojen käsitys ikinuoruudestaan heidän ajattelussa missä roolissa?
Mitä ikä ylipäätään enää kuvaa kun vertailupohja eliniästä on muuttunut niin nopeasti ja niin radikaalisti?
VANHA KULUTTAJA ON MERKITTÄVÄ TYÖN LUOJA
Kaikkein vanhimmistakin vanhenevat rohkeimmin ne, jotka kykenevät olemaan sinut myös tulevaisuuden kanssa.
Miksi metä ei havaita kuluttajamarkkkinoilla?
Seniori-kotitalouksien kulutusvoiman kasvu muuttaa kuluttajamarkkinoita.
Muutos synnyttää uudenlaisia kuluttajia, joiden tarpeisiin yritysten tulee voida vastata.
Vuonna 1985 kulutus oli korkeimmillaan 40–44-vuotiailla.
Tänään kaksi suurinta kulutusikäryhmää ovat 59-64-vuotiaat ja 69-74-vuotiaat.
Vanhoilla on myös omia järjestöjä miten ne hoitavat kuluttajavalistusta?
Tapaamme Suomen suurimman eläkeläisjärjestön toiminnanjohtajan tarkoituksena selvittää mitä omat järjestömme puuhavat, kannattaako mennä mukaan ja mitä mieltä Eläkeliitto on aikamme vanhuskuvasta… Eläkeliitto on meidän vanhojen uusi Partioliike.
Miten se palvelee kolmasikäisiä aktiivisia hyväkuntoisia ja hyvin toimeentulevia +kuusvitosia?
Onko kolmas elämä-ajattelussaan tai toisaalta vanhojen käsitys ikinuoruudestaan heidän ajattelussa missä roolissa?
Mitä ikä ylipäätään enää kuvaa kun vertailupohja eliniästä on muuttunut niin nopeasti ja niin radikaalisti?
VANHA KULUTTAJA ON MERKITTÄVÄ TYÖN LUOJA
Kaikkein vanhimmistakin vanhenevat rohkeimmin ne, jotka kykenevät olemaan sinut myös tulevaisuuden kanssa.
Miksi metä ei havaita kuluttajamarkkkinoilla?
Seniori-kotitalouksien kulutusvoiman kasvu muuttaa kuluttajamarkkinoita.
Muutos synnyttää uudenlaisia kuluttajia, joiden tarpeisiin yritysten tulee voida vastata.
Vuonna 1985 kulutus oli korkeimmillaan 40–44-vuotiailla.
Tänään kaksi suurinta kulutusikäryhmää ovat 59-64-vuotiaat ja 69-74-vuotiaat.
Vanhoilla on myös omia järjestöjä miten ne hoitavat kuluttajavalistusta?
50/100 ELÄKKEELTÄ TÖIHIN)?
Kun elämmä niin paljon pidempään pitäisikö meidän olla "tuottavampia" - siis tehdä työtä. Nythän tuottavuutta laskiessaei oteta huomioon eläkeiikäisten tekemää vapaaehtoistyötä, ei omaishoitoa ei edes isovanhemmuudenkaan taloudelista arvoa....
Kolmas elämä muodostaa huomattavan osan elinkaarestamme.
Silti ainutkaan maa ei ole ryhtynyt vielä kunnolla toteuttamaan ”kaikenikäisten yhteiskunnan" edellyttämää politiikkaa.
Tämän teoksen näkökulma ei ole vain talous vaan vanhojen ansaitsema hyvä elämä, jossa vapaaehtoiset antavat panoksiaan yhteisölle oman tahtonsa mukaan, lähtökohtana on myönteinen suhtautuminen ikääntymiseen.
Vanhat ovat voimavara sillä ikärakenteen muutoksesta seuraa myös myönteisiä mahdollisuuksia.
Puhe elätettävistä ja huollettavista, taakasta, eläkekulupommeista antaa sukupolvien keskinäisistä suhteista väärän ja yksipuolisen kuvan.
Vanhentunut kuva vanhuudesta korostaa sukupolvien välisiä nokkimisjärjestyksiä ja luo ristiriitoja ilman perustetta.
Kansantalouden kannalta on tietysti tärkeää kuinka paljon kolmannen elämän ihmisiä on; miten he käyttäytyvät markkinoilla ja millainen on heidän asemansa toisaalta tulonsiirtojen saajina ja julkisten palvelujen käyttäjinä ja toisaalta veronmaksajina.
Ihmisen toimintakyky onkin tulevaisuudessa ikää määrittävämpi tekijä.
Kolmannen elämään näkökulma voi rauhoittaa keskustelua väestön vanhenemisen aiheuttamista julkistaloudellisista rasituksista.
Minäkin puhun "vanhoista" paljon voimavarana ja reservinä.
Yhteiskunnan paineet ovat jälleen kerran suurten
ikäluokkien harteilla.
Vaikka heillä onkin ratkaiseva rooli tulevaisuuden hyvinvoinnin takaajina, on syytä korostaa, että pidempää työuraa voidaan edistää myös aikaistamalla nuorten työelämään siirtymistä sekä ehkäisemällä työttömyyttä ja katkoja työuran kuluessa.
Osa-aikainen tai projektiluontoinen työ kiinnostaa useita, sillä eläkkeellä halutaan nauttia myös ansaitusta vapaa-ajasta ja tehdä töitä itselle sopivina ajankohtina.
Senioreiden osaamista hyödyntämällä on mahdollista auttaa yrityksiä menestymään. Senioriammattilaisten vankkaa osaamista voidaan käyttää myös työelämään vasta totuttelevien nuorten sparraajana ja tukena...
Työelämän muutoksen pitäisi seurata ihmisen luonnollisia vanhenemisen muutoksia eikä toisinpäin.
MUTTA.
Ei ihmistä pidä puristaa elämän mehusta, jotta se sopisi paremmin työelämään. On helpompi muuttaa työelämää kuin ihmisen vanhenemista.
Jos töihin hauttaan takaisin niinkuin moni voisi, joidenikin olisi pakko leipänsä eteen, on sen oltava vapaaehtoista ja työpaikan ilmapiirin tunnelmaltaan "kiva" ja hyväksyvä koska sitähän ei pahalla aikaan saada.
Kolmas elämä muodostaa huomattavan osan elinkaarestamme.
Silti ainutkaan maa ei ole ryhtynyt vielä kunnolla toteuttamaan ”kaikenikäisten yhteiskunnan" edellyttämää politiikkaa.
Tämän teoksen näkökulma ei ole vain talous vaan vanhojen ansaitsema hyvä elämä, jossa vapaaehtoiset antavat panoksiaan yhteisölle oman tahtonsa mukaan, lähtökohtana on myönteinen suhtautuminen ikääntymiseen.
Vanhat ovat voimavara sillä ikärakenteen muutoksesta seuraa myös myönteisiä mahdollisuuksia.
Puhe elätettävistä ja huollettavista, taakasta, eläkekulupommeista antaa sukupolvien keskinäisistä suhteista väärän ja yksipuolisen kuvan.
Vanhentunut kuva vanhuudesta korostaa sukupolvien välisiä nokkimisjärjestyksiä ja luo ristiriitoja ilman perustetta.
Kansantalouden kannalta on tietysti tärkeää kuinka paljon kolmannen elämän ihmisiä on; miten he käyttäytyvät markkinoilla ja millainen on heidän asemansa toisaalta tulonsiirtojen saajina ja julkisten palvelujen käyttäjinä ja toisaalta veronmaksajina.
Ihmisen toimintakyky onkin tulevaisuudessa ikää määrittävämpi tekijä.
Kolmannen elämään näkökulma voi rauhoittaa keskustelua väestön vanhenemisen aiheuttamista julkistaloudellisista rasituksista.
Minäkin puhun "vanhoista" paljon voimavarana ja reservinä.
Yhteiskunnan paineet ovat jälleen kerran suurten
ikäluokkien harteilla.
Vaikka heillä onkin ratkaiseva rooli tulevaisuuden hyvinvoinnin takaajina, on syytä korostaa, että pidempää työuraa voidaan edistää myös aikaistamalla nuorten työelämään siirtymistä sekä ehkäisemällä työttömyyttä ja katkoja työuran kuluessa.
Osa-aikainen tai projektiluontoinen työ kiinnostaa useita, sillä eläkkeellä halutaan nauttia myös ansaitusta vapaa-ajasta ja tehdä töitä itselle sopivina ajankohtina.
Senioreiden osaamista hyödyntämällä on mahdollista auttaa yrityksiä menestymään. Senioriammattilaisten vankkaa osaamista voidaan käyttää myös työelämään vasta totuttelevien nuorten sparraajana ja tukena...
Työelämän muutoksen pitäisi seurata ihmisen luonnollisia vanhenemisen muutoksia eikä toisinpäin.
MUTTA.
Ei ihmistä pidä puristaa elämän mehusta, jotta se sopisi paremmin työelämään. On helpompi muuttaa työelämää kuin ihmisen vanhenemista.
Jos töihin hauttaan takaisin niinkuin moni voisi, joidenikin olisi pakko leipänsä eteen, on sen oltava vapaaehtoista ja työpaikan ilmapiirin tunnelmaltaan "kiva" ja hyväksyvä koska sitähän ei pahalla aikaan saada.